Johdannossa opiskelet Vastuullisen matkailukohteen kehittäminen -kurssilla käytettävän sanaston.

Tämä oppitunti vie sinut matkailukohteen kehittämisen maailmaan.  Tutustut matkailukohteen strategiseen kehittämiseen ja siihen, mikä tekee matkailukohteesta vastuullisen. 

Matkailulla on kohteessa monia sidosryhmiä.  Tällä oppitunnilla opiskelet, mitä nämä sidosryhmät ovat ja mitä intressejä ne edustavat.  Pohdit, minkä vuoksi sidosryhmien osallistaminen on yksi vastuullisen matkailukohteen kriteeri. 

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on Suomessa matkailupolitiikkaa ohjaava ministeriö.  Sen tehtäviä ovat Suomen matkailustrategiatyön koordinointi ja  Visit Finlandin, kansallisen matkailuorganisaatiomme, rahoitus ja toiminnan ohjaus. Näin TEM on taustavaikuttajana edistänyt  Sustainable Travel Finland (STF) – merkin ja kehittämisohjelman rakentamista Suomessa. Tällä oppitunnilla tutustut Suomen matkailustrategian ja Sustainable Travel Finland -ohjelman kautta  valtion rooliin matkailun vastuullisuuden edistämisessä. 

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö on matkailussa vakiintunut toimintatapa, jonka tavoitteena on edistää matkailualan kilpailukykyä ja kestävyyttä. Työstät oppitunnin aihetta Etelä-Konneveden matkailualueen kehittämisen kautta ja tunnistat  yhteistyöhön osallistuvien sidosryhmien rooleja sekä yhteiskehittämisen menetelmiä ja tuotoksia. 

Matkailukohteen kehittäjä voi kerätä sidosryhmien näkemyksiä perinteisiä tutkimusmenetelmiä käyttäen,  kuten haastattelemalla tai tekemällä kyselyn. Keskustelu ja ryhmätyö ovat puolestaan menetelmiä, joita käyttämällä kehittäjä saa sidosryhmät yhdessä ideoimaan, suunnittelemaan ja myös priorisoimaan toimenpiteitä.

Tällä oppitunnilla tutustut yhteiskehittämisen menetelmiin kolmen esimerkin kautta. Lapin ja Keski-Suomen matkailustrategioiden tekijät osallistivat sidosryhmiä prosessiin monin tavoin. Suomenlinna on esimerkkinä siitä, miten Suomenlinnan hoitokunta maailmanperintökohteen ‘isäntänä’ osallistaa yritykset  matkailutyöhön. Nämä kolme kohdetta edustavat Suomen erilaisia, erikokoisia ja eri tavoin hallinnoituja matkailukohteita. Tämä matkailukohteiden monimuotoisuus edellyttää kehittäjältä juuri omaan toimintaympäristöön sopivaa otetta. Toki matkailukohteissa löytyy yhtäläisyyksiäkin ja muiden hyviä käytänteitä kannattaa benchmarkata. Poimi siis kehittäjiltä parhaat vinkit!

Suomen ruokamatkailustrategian 2020-28 tekemiseen osallistui monta sataa henkilöä. Tällä oppitunnilla tutustut ruokamatkailustrategiaan ja siihen, miten se tehtiin. Tehtävän sinulla on suunnitella valitsemasi matkailukohteen ruokamatkailun kehittämistä, mitkä sidosryhmät osallistaisit työhön ja mitä menetelmiä käyttäisit. 

Yhteiskehittämisessä tulee eteen myös ristiriitoja. Olet ehkä ollut mukana tilanteessa, jossa keskustelevat osapuolet eivät kykene enää olemaan keskustelevia. Ehkä olet kuullut tilanteesta, joka kärjistyy niin pahaksi, että osalliset loukkaavat toisiaan ja saattavat jopa syyllistyä kiusaamiseen.  Näissäkin tilanteissa on ratkaisuun kuitenkin päädyttävä, mutta miten?

Huomasitko kurssilla, että vastuullinen matkailukohteen kehittäminen on monitahoinen aihe? Tekijöitä ja matkailukohteita on erilaisia ja  tilanteet vaihtelevat. Kehittämiseen ei ole yhtä ainoaa oikeaa vaihtoehtoa tai ratkaisua. Sen vuoksi keskustelu ja eri tahojen yhteistyö mahdollistavat vastuullisen kehittämisen.  Monivalintatestin tarkoitus on auttaa sinua kertaamaan tämän kurssin näkökulmat ja kehittämisen menetelmät.  Kuten työelämässä, myös testissä kysymykseen voi olla useita oikeita vastauksia.