Posted on Leave a comment

Matkailun vastuullisuus on saanut uusia merkityksiä pandemia-aikana

Matkailija kävelee tiheän metsän läpi kohti valoa

Pandemian seurauksena matkailussa korostuu vastuullisuus monella tapaa. Turvallisuuden tunteesta on tullut uusi hygieniatekijä. Matkailijat haluavat käyttää luotettavia ja vastuullisesti tuotettuja palveluja. Kahdessa ajankohtaisessa Haaga-Helian opinnäytetyössä matkailualan vastuullisuutta on käsitelty kahdesta kiinnostavasta näkökulmasta: palveluntuottajien ja yhteiskunnallisen keskustelun kannalta. 

Korona-aika on lisännyt entisestään kiinnostusta kotimaanmatkailuun. Ylen (17.5.2021) uutisen mukaan lähes puolet suomalaisista on aiempaa kiinnostuneempia kotimaanmatkailusta, minkä lisäksi jopa 65 prosenttia kertoo tekevänsä tänä kesänä lomamatkan Suomessa. Tämä tuo jonkin verran helpotusta matkailualan vaikeaan tilanteeseen.

Pandemian seurauksena matkailussa korostuu vastuullisuus monella tapaa. Turvallisuuden tunteesta on tullut uusi hygieniatekijä. Matkailijat haluavat käyttää luotettavia ja vastuullisesti tuotettuja palveluja. Kahdessa ajankohtaisessa Haaga-Helian opinnäytetyössä matkailualan vastuullisuutta on käsitelty kahdesta kiinnostavasta näkökulmasta: palveluntuottajien ja yhteiskunnallisen keskustelun kannalta. Korona-aika on lisännyt entisestään kiinnostusta kotimaanmatkailuun. Ylen (17.5.2021) uutisen mukaan lähes puolet suomalaisista on aiempaa kiinnostuneempia kotimaanmatkailusta, minkä lisäksi jopa 65 prosenttia kertoo tekevänsä tänä kesänä lomamatkan Suomessa. Tämä tuo jonkin verran helpotusta matkailualan vaikeaan tilanteeseen.

Joni Partisen opinnäytetyönä toteutetussa kyselyssä (n=31) selvisi, että pääkaupunkiseudun hotellit panostavat terveysturvallisuuteen ja näkevät sen tuovan kilpailuetua. Melkein jokainen hotelli oli muuttanut siivousta huolellisemmaksi ja lisännyt desinfiointia. Vastaanottojen ympäristöjen turvallisuutta oli parannettu lisäämällä suojapleksit vastaanottotiskeille ja muistuttamalla asiakkaita turvaväleistä. Asiakaskohtaamisissa pidettiin huolta turvaväleistä ja maskien käytöstä. Osa palveluista oli myös muutettu tai poistettu käytöstä.

Riikka Suuronen tutki Haaga-Heliassa keväällä 2021 tarkastetussa opinnäytetyössä matkailun vastuullisuutta suorasti tai epäsuorasti käsitteleviä sanomalehtien pääkirjoituksia (n=87) korona-ajalta Helsingin Sanomissa, Aamulehdessä ja Turun Sanomissa. Aineiston analyysissä ilmeni, että matkailun vastuullisuus sai uusia merkityksiä julkisessa keskustelussa. Pääkirjoituksissa puhuttiin ehkä hieman yllättäen vähemmän ympäristövastuusta kuin muista vastuullisuuden ulottuvuuksista. Sen sijaan kirjoituksissa korostuivat uudet vastuullisuusteemat: terveysturvallinen matkailu ja yhteiskunnan taloudellinen vastuu matkailuyrityksille.   

Suuronen tunnisti systemaattisen tekstianalyysin pohjalta neljä matkailun vastuullisuusdiskurssia: koronavastuullisuus matkailussa, uusi terveysturvallinen matkailu, kulttuurimatkailun kestävä kehittäminen korona-aikana ja ekologiset liikkumistavat tulevaisuuden matkustuksen ytimessä.  Koronavastuullisuus matkailussa -diskurssissa korostui erityisesti ruuhkaisten kohteiden välttäminen, matkailuyritysten taloudellinen tukeminen, hygienia- ja matkustusohjeiden noudattaminen sekä johdonmukaisuus koronarajoituksista ja terveysturvallisuudesta viestiessä.  

Uusi terveysturvallinen matkailu -diskurssissa korostui turvallisuuden tunne ja matkustajien luottamus. Kulttuurimatkailun kestävää kehittämistä korona-aikana korostavassa diskurssissa nousi esiin mm. uusien kulttuurikohteiden avaaminen yleisölle, oman kansallisen tarinan kertominen sekä kulttuurin näkeminen oleellisena osana kaupunkien imagoa ja tulovirtoja. Ekologisten matkustustapojen diskurssissa korostuivat erityisesti joukkoliikenne ja kaupunkien välisen raideliikenteen kehitys.

Suurosen opinnäytetyön aineistosta selvisi myös, että matkailun poliittisen vastuullisuuden ulottuvuus ilmenee läpileikkaavasti teksteissä, vaikka sitä ei analyysissa erikseen tarkasteltu. Koska vastuulliselle matkailulle tai matkailun vastuullisuudelle ei ole olemassa yhtä yleisesti hyväksyttyä määritelmää, on käsitteiden määrittely aina sidoksissa yhteiskunnalliseen, poliittiseen ja taloudelliseen tilanteeseen ja keskusteluun.

Voi olla, että pandemian seurauksena käydään enemmän keskustelua siitä, kenen kaikkien odotetaan ottavan vastuuta, kun puhutaan vastuullisesta matkailusta: matkailijan, alan ammattilaisten, matkanjärjestäjien, kohteiden, alueellisten ja valtakunnallisten organisaatioiden vai lainsäätäjän – vai koko ekosysteemin?

Lähteet

Partinen, J. 2021. Pääkaupunkiseudun hotellien toimenpiteet koronapandemian aikana. Opinnäytetyö. Luettavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104235562. Luettu 20.5.2021.

Suuronen, R. 2021. Matkailun vastuullisuusdiskursseja korona-aikana. Opinnäytetyö. Luettavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105199450. Luettu 20.5.2021.

Kähkönen, S. 17.5.2021. Kainuussa odotetaan kotimaisen matkailubuumin tuovan kesäksi säpinää. Yle Uutiset. Luettavissa:  https://yle.fi/uutiset/3-11934370. Luettu 20.5.2021.

Kirjoittajat: Meri Vehkaperä ja Eeva Puhakainen, kuva: Shutterstock

Meri Vehkaperä työskentelee Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa strategiatyön ja johtamisen lehtorina ja MODULE-hankkeen projektipäällikkönä. Hän on osallistunut aktiivisesti Vastuullisen matkailun portaat -koulutuksen toteuttamiseen ja on toiminut Haaga-Helian vastuuhenkilönä projektissa.

Eeva Puhakainen työskentelee Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa viestinnän lehtorina sekä monien TKI-hankkeiden viestinnästä vastaavana.

Vastaa