Nykypäivänä vastuullisuus on pop! Käsitettä käytetään kaiken tasoisissa yhteiskunnan foorumeissa – akatemiasta mediaan ja kahvipöytäkeskusteluihin – joskus oikein, monesti väärin. Jokainen väittää olevansa asiantuntija. Mutta mitä tapahtuu, jos saadaan Suomen kovimmat (matkailun) vastuullisuuden asiantuntijat yhteen? Vastaus kuuluu: Vastuullisen matkailun portaat.
Kaksi ja puoli vuotta kestäneessä ESR-osarahoitteisessa projektissa mukana oli peräti 30 asiantuntijaa, kaksi kolmasosaa heistä korkeasti arvostettuja lehtoreita ja tutkijoita Suomen korkeakoulukentältä.
Koronapandemia kiihdytti prosesseja, jotka muuttivat kestävyyden tavoitteesta globaaliksi megatrendiksi, ja fokus siirtyi yksilön vastuullisuuteen. Jokainen meistä tietää nyt ainakin yleisellä tasolla, että vastuullisuutta tarvitaan, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen. Vihdoin, sanoisin! Idea Vastuullisen matkailun portaat -projektista kuitenkin syntyi paljon aiemmin, jolloin kukaan ei olisi voinut villinä veikkauksenakaan ennustaa tätä pandemiaa. Vastuullisen matkailun portaat syntyi aidosta tarpeesta, jonka asiantuntijat havaitsivat – ennen kuin se oli pop. Mielestäni tämä on selkeä indikaattori ja takuu tehdyn työn laadusta.
Katso seuraavalta videolta, mistä idea vastuullisen matkailun koulutuksesta syntyi ja ketkä olivat mukana kehittämässä sitä:
Projektipäällikkönä väitän, että projekti edisti vastuullisuutta monella tavalla, jotka ylittävät sille ennalta asetetut tavoitteet. Seuraavaksi esittelen viisi tapaa, joilla Vastuullisen matkailun portaat -projektissa tehty kehittämistyö edisti vastuullisuutta, eikä tämä lista ole tyhjentävä.
1. Koulutussisällöt
Aloitetaan itsestäänselvyyksistä: projektissa kehitettiin laaja, ketterä koulutuskokonaisuus, joka kehittää matkailutoimijoiden osaamista vastuullisuudesta. Toisin kuin monessa muussa toteutuksessa, joka on otsikoitu vastuullisuudella, pääpaino ei ole ekologisella kestävyydellä, vaan kaikki kestävyyden ulottuvuudet on tasapainoisesti otettu huomioon (Röntynen 2021b). Lisäksi jokainen koulutuksen kymmenestä teemasta edistää konkreettisia YK:n Agenda2030 kestävän kehityksen tavoitteita (Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030), joten sekä niitä tarjoamalla että niitä opiskelemalla liitytään yhtenäiseen, globaaliin työhön kestävyyden edistämiseksi (Koulutussisällöt 2021).
2. Sidosryhmien osallistaminen
Tehdään niin kuin opetetaan: sidosryhmät ovat olleet mukana projektin jokaisessa vaiheessa.
Ennen projektin alkua kysyttiin matkailuyrittäjiltä, olisiko suunnittelemamme koulutus heille hyödyllinen. Yrittäjiltä saatiin tukea ja kannustusta.
Projektin alkuvaiheessa työpajoilla ja kyselyllä selvitettiin Suomen matkailuelinkeinon edustajien osaamistarpeet (Dolinšek ym. 2021), joiden pohjalta myöhemmin muodostettiin vastuullisen matkailun kompetenssit ja lopuksi koulutuksen teematkin. Tämä oli erittäin tärkeää, koska jossakin muualla, esimerkiksi toisessa maassa, osaamistarpeet ja kompetenssit voivat olla täysin erilaisia aiheen tunnettuudesta ja jopa kulttuurista riippuen. Tämä on kuitenkin (tässä vaiheessa) suomalaista koulutusta ja tarkoitettu suomalaisille toimijoille – ja sen takia se tarvitsee Suomen kontekstia.
Sisällöntuotantovaiheessa valikoitiin caseja, joilla nostetaan tietoisuus konkreettisista vastuullisuusteoista ympäri Suomea. Haastateltiin siis samoja matkailutoimijoita, jotka ovat kohderyhmänämme.
Pilotointivaiheessa koulutusta testasi yli 200 henkilöä (Vehkaperä ym. 2021). Sen perusteella myönnettiin yhteensä 791 kurssitodistusta. Testaajien palautteen mukaan kehitettiin koulutusta edelleen, jotta varmistettiin sen laatu ja toimivuus.
3. Viestintä
Projektissa viestittiin aktiivisesti vastuullisuudesta. Tämän muotoilisin: Innokkaat vastuullisuusasiantuntijat jakoivat jo ennen koulutuksen lanseerausta yleisölle osaamistansa ja tietoa siitä, mitä vastuullisuustekoja tarvitaan. Silloin kun projektissa ei ollut vielä viestittävää omista saavutuksista ja tuloksista, viestintäkanaviamme käytettiin vastuullisuustietoisuuden edistämiseksi. Esimerkiksi asiantuntijat kirjoittivat blogikirjoituksia niin aktiivisesti, että lopulta päätettiin avata oma blogi koulutuksen verkkosivustolla.
4. Yhteistyö ja yhteiskehittäminen
Jokainen kurssi, jokainen kertomus tai video koulutuksessa kehitettiin yhdessä. Tämä ei ollut aina helppoa. Yhteiskehittäminen vaatii poistumista omalta mukavuusalueelta, omien näkökulmien ja arvojen haastamista. Mutta se kannattaa, koska lopputuloksena on monipuolisempi, laadukkaampi ja puolueettomampi sisältö. Yhteiskehittämisessä opitaan toisistamme ja ennen kaikkea itsestämme – ja tämä on siis vastuullista. (Vehkaperä & Tarhanen 2021, Röntynen 2021a, Röntynen ym. 2021a.)
Projekti vahvisti korkeakouluyhteistyötä. Osallistuvilla korkeakouluilla on nyt ”valmiit kanavat” kehittämiseen ja yhteistyöhön tulevaisuudessa, koska tunnemme toimintatapojamme ja tavoitteitamme paremmin. Mikä tärkeämpää, yhteinen koulutustuotteemme on resurssiviisas ja käyttäjäystävällinen tapa tarjota koulutusta heille, jotka sitä tarvitsevat.
5. Ekosysteemiajattelun edistäminen
Ekosysteemi on vaikea ja monimutkainen käsite, jota moni välttää. Digitaalinen ekosysteemi, liiketoiminnan ekosysteemi, oppimisen ekosysteemi… Tässä ei puhuta luonnon ekosysteemistä.
Kuten aiemmin mainitsinkin, kuitenkin kaikki vaikuttaa kaikkeen ja koronapandemia osittain paljasti ihmiskunnan näkymättömät kytkökset ja riippuvuussuhteet. Tämä on positiivinen asia – pikkuhiljaa jokainen tunnistaa roolinsa ja tajuaa, mihin kaikkeen käyttäytymisensä vaikuttaa. Tietoinen toimiminen ekosysteemissä tarkoittaa muiden huomioimista ja tämä on vastuullista.
Vastuullisen matkailun portaat on koulutus, joka määritelmänsä mukaan ”tukee koko matkailun ekosysteemiä”: olen toistanut tätä hissipuheena vuoden verran. Mitä kaikkea siihen kuuluu, pohdittiin mm. julkaisussamme ”Vastuullisen matkailun portaat – Oppeja ja havaintoja matkasta osaamiseen (Tunkkari-Eskelinen ym. 2021), mutta tämä työ on vasta alkamassa. Jos otetaan kuitenkin koulutuksen tasorakenne, se itsenään on todiste siitä, että olemme huomioineet koko matkailun ekosysteemin: koulutussisältömme sopii työntekijälle, yrittäjälle sekä kehittäjälle, joihin ryhmiin kuuluu ainakin suurin osa matkailutoimijoista (Röntynen 2021b).
Lisäksi koulutuksen tarjoama ydintaso-osaaminen ja erityisesti johdantokurssi sopivat kaikille matkailuekosysteemiin nähden periferiatoimijoillekin, kuten esimerkiksi median edustajille ja vaikuttajille, viranomaisille ja päättäjille sekä matkailijoillekin. Miten johdantokurssilla yhtenäistetään matkailun ekosysteemin osaaminen vastuullisuudesta, on kuitenkin toisen kirjoituksen aihe.
Kehittämistyömme tapahtui myös dynaamisessa ympäristössä, jossa kaikilla toimijoilla oli monitasoisia ja moniselitteisiä rooleja. Projektin varsinaisen henkilöstön lisäksi kehittämistyöhön liittyi partnerikorkeakoulujen muita asiantuntijoita, eri palveluiden toimittajia sekä ohjausryhmän jäsenet, jotka edustavat mm. matkailuelinkeinoa. Kaikki osallistujat eivät kuuluneet projektin viralliseen verkostoon, mutta heillä oli mahdollisuus vaikuttaa sen kulkuun ja tuloksiin ja toisaalta oppia ja kehittää omaa toimintaa sen puitteita hyödyntämällä. Projektin aikana nähtiin parvityön ilmiö (Röntynen ym. 2021b).
Digitaalinen alustamme, johon kuuluu perinteinen verkkosivusto, oppimisympäristö, verkkokauppa, osaamismerkkijärjestelmä, interaktiivisten tehtävien työkalu yms. on toteutuksena myös ekosysteemi, jonka eri osat ovat eri organisaatioiden tarjoamia. Tämä on digialalla perinteinen tapa saada synergiaa yhteistyöstä globaalitoimijoiden ja jopa käyttäjien välillä, eikä ”keksiä pyörää uudelleen”. Tosiaan meidän tapauksessamme tämä moniulotteinen toimijaverkosto sivuston takana aiheutti paljon selvityksiä kokonaisuuden toimivuudesta, joihin emme olleet täysin valmiita – nimenomaan sen takia, ettemme alun perin olettaneet, että verkkosivustomme on ekosysteemi.
Kirjoittaja Rositsa Röntynen toimii Jyväskylän ammattikorkeakoululla matkailun asiantuntijatehtävissä ja Vastuullisen matkailun portaat -hankkeen projektipäällikkönä. Rositsa on lisäksi markkinointiasiantuntija ja liikuntatieteiden maisteri, intohimoinen matkailija, luontovalokuvaaja ja pop esiintyjä.
Lähteet:
Dolinšek, S., Kulusjärvi, O., Ojala, S., & Tervo-Kankare, K. (2021). Vastuullisen matkailun osaamistarpeet matkailuyrityksissä. Nordia Tiedonantoja, (1), 1–52. Viitattu 22.6.2021. https://nordiatiedonantoja.journal.fi/article/view/107277.
Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030. N.d. Artikkeli KestäväKehitys.fi -sivustolla. Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 22.6.2021. https://kestavakehitys.fi/agenda-2030.
Koulutussisällöt, 2021. Sivu VastuullisenMatkailunKoulutus.fi -sivustolla. Viitattu 22.6.2021. https://vastuullisenmatkailunkoulutus.fi/?page_id=2298.
Röntynen, R. 2021a. Hyviä käytänteitä ja haasteita verkkokoulutuksen keittiöstä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Turbinaattori-blogi. Julkaistu 21.1.2021. Viitattu 22.6.2021. https://blogit.jamk.fi/turbinaattori/2021/01/21/hyvia-kaytanteita-ja-haasteita-verkkokoulutuksen-keittiosta/.
Röntynen, R. 2021b. Opi vastuullista matkailua uudella tavalla. Julkaisussa Vastuullisen matkailun portaat – Oppeja ja havaintoja matkasta osaamiseen. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 15–33. Viitattu 22.6.2021. https://www.theseus.fi/handle/10024/495555.
Röntynen, R. & Hauvala, H. & Blinnikka, P. & Tunkkari-Eskelinen, M. & Törn-Laapio, A. & Vesterinen, I. 2021a. Digitaalisen Vastuullisen matkailun portaat -koulutusmallin yhteiskehittäminen korkeakouluverkostossa. Julkaisussa Koulutuksen kehittämisen katsaus 2020: Uudistuva korkeakoulutus ja digitaalinen palveluympäristö. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 77–88. Viitattu 22.6.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-610-1.
Röntynen, R. & Tunkkari-Eskelinen, M. & Törn-Laapio, A. 2021b. The Steps Towards Responsible Tourism: Innovative Digital Education Model Developed in Co-Creation. Proceedings of the 4th International Conference on Tourism Research. Online, Portugal. 476–482.
Tunkkari-Eskelinen, M. & Röntynen, R. & Törn-Laapio, A. 2021. Ekosysteemiajattelun ja osaamisen kohtaaminen Vastuullisen matkailun portailla. Julkaisussa Vastuullisen matkailun portaat – Oppeja ja havaintoja matkasta osaamiseen. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 105–110. Viitattu 22.6.2021. https://www.theseus.fi/handle/10024/495555.
Vehkaperä, M. & Aarreniemi-Jokipelto, P. & Röntynen, R. 2021. Kokemuksia vastuullisen matkailun koulutuksen pilotoinnista. Julkaisussa Vastuullisen matkailun portaat – Oppeja ja havaintoja matkasta osaamiseen. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 77–88. Viitattu 22.6.2021. https://www.theseus.fi/handle/10024/495555.
Vehkaperä, M. & Tarhanen, M. 2021. Koulutuksen yhteiskehittämisen haasteet ja hyvät käytänteet. Julkaisussa Vastuullisen matkailun portaat – Oppeja ja havaintoja matkasta osaamiseen. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 90–97. Viitattu 22.6.2021. https://www.theseus.fi/handle/10024/495555.