Todennäköisesti Vastuullisen matkailun portaat -hankkeen näkyvin tulos on saman niminen digitaalinen koulutuskokonaisuus. Mainitsemisen arvoista on kuitenkin se, että Vastuullisen matkailun portaat -koulutus on vain yksi esimerkki Porrasmallin konseptin soveltamisesta.
Porrasmalli on uudenlainen, täysin digitaalinen täydennyskoulutusmalli, joka paikasta, ajasta ja laitteesta riippumattomasti tarjoaa työnoheisia opintoja yksilölle tietyn toimialan tueksi. Se kehitettiin ESR-osarahoitteisessa hankkeessa viiden suomalaisen korkeakoulun asiantuntijayhteistyönä: JAMK, XAMK, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto ja Oulun yliopisto. Lanseerauksensa jälkeen 1.6.2021 Porrasmalli on kaikkien täysin vapaasti käytettävissä, monistettavissa ja sovellettavissa.
Oheisen kuvion mukaisesti Porrasmallissa erottuvat koulutuksen rakentamisen vaihe, kaksi suoritusvaihetta sekä suorituksen todennusvaihe.
Koulutuksen rakentamisen vaihe
Porrasmallin mukainen koulutuskokonaisuus rakennetaan ympäristöstä eli kontekstista riippuen. Toimiala tai ekosysteemi määrittelee sen kohderyhmät, joista muodostetaan tasoja, eli näkökulmia. Koulutuksen aihe syntyy kohderyhmän aidosta tarpeesta lisätä osaamistaan tietystä asiasta.
Porrasmallin kehittämisryhmä suosittelee vahvasti, että konkreettisia osaamisen lisäämisen tarpeita kartoitetaan ja selvitetään etukäteen, mahdollisimman konkreettisessa kontekstissa. Esimerkiksi Vastuullisen matkailun portaat -koulutusta varten kartoitettiin suomalaisten matkailutoimijoiden osaamisen lisäämisen tarpeita vastuulliseen matkailuun liittyen alueittain. Kartoituksessa esiintyneiden aihioiden pohjalta muodostettiin keskeiset vastuullisen matkailun kompetenssit, jotka myöhemmin ryhmiteltiin uudelleen koulutustarpeisiin teemoiksi. Lisäksi analysoitiin Suomen korkeakoulujen opetussuunnitelmat selvittämiseksi, mitä vastuullisen matkailun opintoja on jo tarjolla. Jos tätä taustaselvitystä ei olisi toteutettu, koulutuskokonaisuus perustuisi pelkkään teoriaan, eli todennäköisesti kestävän kehityksen pilareihin (ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen, kulttuurinen). Tämä olisi ollut huomattavasti pinnallisempi lähtökohta.
Teemojen ja tasojen poikkileikkauksesta muodostuvat koulutuksen konkreettiset kurssit. Jokainen kurssi kuuluu tiettyyn teemaan ja on tietyn tasoinen. Ohjeellisesti voidaan olettaa, että Porrasmallin mukaisen koulutuksen kurssit ovat määrältään ”teemojen määrä x tasojen määrä”, vaikka esimerkiksi Vastuullisen matkailun portaat -koulutuksen tapauksessa kontekstin johdosta on poikkeuksia:
- ydinosaamisen teemat sisältävät vain yhden kurssin per teema
- yhdessä teemassa on kaksi eri sisältöistä kurssia samalla tasolla
- kolmelta teemalta puuttuu työntekijätasoinen kurssi
Nämä yksityiskohdat liittyvät koulutuksen rakentamiseen ja jäävät yleensä oppijalta huomaamatta. Seuraavat ominaisuudet ovat kuitenkin näkyvämpiä.
Ensimmäinen suoritusvaihe
Luultavasti Porrasmallin tärkein ja eniten uutuusarvoa sisältävä ominaisuus on ydinosaamisen taso. Siihen kuuluva opetusmateriaali sopii kaikille ja on vähintään suositeltavaa, että jokainen oppija käy sen läpi. Vastuullisen matkailun portaat -koulutuksessa tämä vaihe on järjestetty johdantokurssilla, joka on jopa edellytys jatko-opiskeluun. Ydintasoon kuitenkin kuuluu myös Vastuullisuusviestintä -teema, joka ei ole pakollinen.
Johdantokurssi antaa siis minimiosaamisen koulutuksen aiheesta, jonka päälle rakennetaan lisää, konkreettisempaa osaamista. Sen avulla yhtenäistetään perusymmärrys aiheesta läpi toimialan tai ekosysteemin
Tämän vaiheen toinen tehtävä on muodostaa oppijan yksilöllinen opintopolku, eli antaa suosituksia relevanteista koulutussisällöistä. Täydennyskoulutuksessa on luonnollista, että eri oppijoilla on eri osaamista, joka on kartutettu aiemman koulutuksen sekä työkokemuksen myötä. Kaikille siis ei kannata opettaa kaikkea. Lisäksi eri oppijat lähtevät täydentämään osaamistaan erilaisella motivaatiolla tulevaisuuteen nähden. Tämän vuoksi Porrasmalli tarjoaa arviointityökalun, jolla:
- valikoidaan relevantit teemat oppijan kiinnostuksen perusteella,
- kartoitetaan oppijan nykyosaamista valituista teemoista,
- suositellaan oppijalle konkreettisia kursseja osaamisensa perusteella,
- selvitetään suositeltujen kurssien relevanttius oppijan tavoitteiden kannalta.
Toinen suoritusvaihe
Porrasmallin mukaisen koulutuksen toinen suoritusvaihe on yksinkertainen ja sen ainoa tehtävä on vastata oppijan täsmätarpeisiin, eli lisätä osaamista konkreettisista aiheista, konkreettisissa tilanteissa. Pilotointivaiheen palautteesta opittiin, että osa oppijoista valitsee konkreettiset kurssit vastatakseen ajankohtaiseen työtilanteeseensa tai nykyiseen työhaasteeseen, eli puhutaan työhön integroidusta oppimisesta.
Oppija ilmoittautuu vain relevantteihin kursseihin ja opiskelee niitä haluamassaan järjestyksessä, sillä kurssien välinen yhteys on löysää. Kurssi on jaoteltu oppitunneiksi, jotka opiskellaan aina peräkkäisessä järjestyksessä. Uuden oppitunnin sisältö avautuu vasta edellisen oppitunnin suoritettua. Kurssit sisältävät erilaisia sisältötyyppejä – verkkotekstiä, upotettuja dokumentteja, videoita, podcasteja sekä interaktiivisia peliä muistuttavia harjoitustehtäviä. Jokaisen kurssin lopussa on osaamista automaattisesti arvioiva testi.
Suoritusten todennus
Koulutussuoritusten todennus on yhteydessä molempiin suoritusvaiheisiin. Todennus on järjestetty seuraavalla tavalla:
- oppija saa yhteenvedon (alku)arvioinnista
Sen avulla hän voi todistaa osaamistaan tai osaamisen lisäämisen tarpeitaan. Yhteenveto sisältää suorituksen ajankohdan, joten arviointi voidaan myöhemmin toistaa ja tuloksia vertailla. Yhteenveto jää myös muistutukseksi suositelluista kursseista ja näin niitä ei tarvitse ottaa heti kerrallaan.
- oppija saa todistuksen ja digitaalisen osaamismerkin jokaisesta suoritetusta kurssista erikseen
Todistus on sähköisessä muodossa, mutta on tulostettavissa. Osaamismerkki taas on tarkoitettu pääsääntöisesti digitaaliseen käyttöön. Sitä voi käyttää kuvakkeena tai koodina ja voi jakaa sosiaalisessa mediassa ja verkkosivuilla. Koska koulutuksella ei ole valmiita opintopolkuja, vaan opintopolku on yksilöllinen jokaiselle oppijalle, on lähes mahdotonta järjestää isompien suorituskokonaisuuksien todennus automaattisoiden. Vastuullisen matkailun portaat -tapauksessa osaamismerkkejä saa myös kokonaisen teeman suorittamisesta, mutta todistukset ovat vain kurssikohtaisia.
Digitaalisuus koulutusmallissa
Digitaalisuus näkyy Porrasmallissa pääsääntöisesti koulutuksen automatisointina ja opetusmateriaalien muotoina. Se mahdollistaa siis koulutuksen riippumattomuuden paikasta ja ajasta. Porrasmallin rakenteen periaatteet kuitenkin toimivat myös lähiopetuksessa.
Seuraavalta videolta opit lisää Porrasmallin rakenteesta:
Videon aikajana:
00:00-00:51 Ero Porrasmallin ja Vastuullisen matkailun portaiden välissä
00:52-1:36 Porrasmallin määritelmä
1:37-4:32 Koulutuksen rakentamisen vaihe. Teemojen ja tasojen muodostus.
4:33-5:55 Ydinosaaminen ja alkuarviointi.
5:56-7:29 Kurssien muodostus ja valinta.
7:30-7:42 Kurssien sisäinen rakenne – oppitunnit.
7:43-8:12 Suoritusten todennus.
8:13-8:33 Kurssien sisäinen rakenne – oppitunnit (jatko).
8:34-9:06 Porrasmalli on kehitetty yhteiskehittämisen menetelmällä.
9:07-9:54 Osaamisen lisäämisen tarpeiden selvittäminen.
9:55-12:10 Tasojen ja portaiden symbolinen merkitys.
12:11-13:35 Porrasmalli on uudenlainen koulutusmalli, mutta se perustuu myös benchmarkkaukseen.
Kirjoittaja Rositsa Röntynen toimii Jyväskylän ammattikorkeakoululla matkailun asiantuntijatehtävissä ja Vastuullisen matkailun portaat -hankkeen projektipäällikkönä. Rositsa on lisäksi markkinointiasiantuntija ja liikuntatieteiden maisteri, intohimoinen matkailija, luontovalokuvaaja ja pop esiintyjä.
Kirjallisuutta aiheesta:
Dolinšek, S., Kulusjärvi, O., Ojala, S., & Tervo-Kankare, K. (2021). Vastuullisen matkailun osaamistarpeet matkailuyrityksissä. Nordia Tiedonantoja, (1), 1–52. Viitattu 22.6.2021. https://nordiatiedonantoja.journal.fi/article/view/107277.
Haanpää, M. & Hakkarainen, M. & Koivula, E. & Kulusjärvi, O. & Nuottila, J. & Tervo-Kankare, K. 2021. Kompetenssiperustainen koulutussuunnittelu. Julkaisussa Vastuullisen matkailun portaat – Oppeja ja havaintoja matkasta osaamiseen. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 58–68. Viitattu 22.6.2021. https://www.theseus.fi/handle/10024/495555.
Ojala, S. 2021. Kompetenssien määrittäminen – miten tiedetään, mitä tulisi tietää? Vastuullisen matkailun portaat -blogi. Julkaistu 22.6.2021. Viitattu 22.6.2021. https://vastuullisenmatkailunkoulutus.fi/?p=48816.
Röntynen, R. 2021. Opi vastuullista matkailua uudella tavalla. Julkaisussa Vastuullisen matkailun portaat – Oppeja ja havaintoja matkasta osaamiseen. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 15–33. Viitattu 22.6.2021. https://www.theseus.fi/handle/10024/495555.
Röntynen, R. 2021. Työkalut koulutusmallin rakentamiseen. Julkaisussa Vastuullisen matkailun portaat – Oppeja ja havaintoja matkasta osaamiseen. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 36–57. Viitattu 22.6.2021. https://www.theseus.fi/handle/10024/495555.
Röntynen, R. 2021. Täydennyskoulutuksella yhtenäistetään ydinosaaminen ja luodaan yksilölliset opintopolut. Vastuullisen matkailun portaat -blogi. Julkaistu 23.6.2021. Viitattu 29.6.2021. https://vastuullisenmatkailunkoulutus.fi/?p=48858.