Vapaaehtoismatkailu on Suomessa vähän tunnettu matkailumuoto, mutta sen potentiaali vastuullisuuden kannalta on maailmalla jo tunnistettu.
Value-hanke tutkii, onko vapaaehtoismatkailulla potentiaalia Keski-Suomessa. Yksi hankkeen keskeisistä tehtävistä on selvittää, onko tämän matkailumuodon edessä lainsäädännön osalta esteitä, jotka saattavat hidastaa sen kehitystä tai ehkäistä sen kokonaan.
Ennen kuin aletaan etsimään vapaaehtoismatkailua koskevaa lainsäädäntöä, pitää ymmärtää sen luonnetta. Vapaaehtoismatkailu koostuu kahdesta olennaisesta aineksesta – matkailusta ja vapaaehtoisuudesta. Niistä toinen kuuluu vahvasti liiketoiminnan maailmaan: matkailu on elinkeino ja täten taloudellisesti kannattamattomana se ei voi olla vastuullista. Vapaaehtoisuus kuitenkin viittaa yhteisöllisyyteen ja voittoa tavoittelemattomuuteen. Näin vapaaehtoismatkailu syntyy kahden arvomaailman yhteentörmäyksestä, minkä seurauksena siihen liittyy paljon epävarmuutta, ennakkoluuloja ja pelkoja. Sen sijaan oikeita lakisääteisiä esteitä vapaaehtoismatkailun kentällä on vähän.
Matkailutoiminta elinkeinona on tarkasti säädelty, mutta niin monipuolinen, että siihen sovelletaan pitkää listaa lakeja. Lapin ammattikorkeakoulun Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti on kerännyt matkailuyrittäjän kannalta hyödyllisiä materiaaleja ”Tourism ABC” -tietopakettiin verkossa. Se esittelee matkailuyrityksiä koskevia lakeja, eli mitä keskeisimpiä lakeja matkailupalvelun tai -tuotteen tulee noudattaa ja mitä lupia ja ilmoituksia tulee tehdä (Lait ja säädökset 2019). Digitaalisen Vastuullisen matkailun portaat -koulutuskokonaisuuden Matkailuala yhteiskunnan osana -teemasta löytyy myös kaksi kurssia, ”Matkailun klusterit, ekosysteemit ja strategiat” ja ”Matkailun hallinnan rakenteet”, jotka tutustuttavat matkailutoimijan alan toimintaympäristöön ja lainsäädäntöön (Koulutussisällöt 2021). Näillä materiaaleilla aloitteleva tai alalle aikova matkailutoimija perehtyy nopeasti toimialan lainsäädäntöön ja vaatimuksiin.
Matkailua koskevien lakien joukosta kannattaa huomioida erityisesti ns. matkapakettilaki, eli Laki matkapalveluyhdistelmistä (2017), joka voi olla riski vapaaehtoismatkailun kannalta useasta syystä. Ensinnäkin laki on suhteellisen uusi – se tuli voimaan 1.7.2018. Tämän takia monet matkailun ydintoimijatkin vielä totuttelevat sen tuomiin muutoksiin, mutta pitää muistuttaa, että tietyissä tapauksissa se koskee myös järjestöpuolta. Toinen syy on se, että vapaaehtoismatkailussa yleensä kyse on pitkäaikaisesta matkasta, joka voi kestää useita viikkoja tai kuukausia, eli paljon kauemmin kuin lain mainitseman vuorokauden. Lisäksi yleensä vapaaehtoismatkailija keskittää vierailunsa tiettyyn paikallisyhteisöön ja viettää aikansa sekä vapaaehtoisena että matkailijana samassa paikassa: hän kuluttaa palveluja, jotka hän on saanut samalta yhteisöltä, jolle hän antaa takaisin ja jota hän tukee ja uudelleenrakentaa. Tämä tarkoittaa, että suuremmalla todennäköisyydellä kaikki elämykset ovat yhden ja saman tahon paketoimia tai tarjoamia, jolloin matkapakettilakia ei voi ohittaa. Tietysti tämä on osittain määrittelykysymys ja liittyy siihen, tapahtuuko maksamista ja jos, niin mistä vapaaehtoismatkailija maksaa. Esimerkiksi jos vapaaehtoistoiminta tulee aidosti vastaanottajan tarpeesta, eikä ole pelkkä matkaohjelmanumero, ja matkailija saa majoituksen ja ruoan vapaaehtoispanoksensa vastineena, kyse ei ole selvästi matkapaketista. Silloin voidaan kuitenkin kyseenalaistaa, onko tällä vierailulla ylipäätään matkailullisia ulottuvuuksia. Joka tapauksessa näiden asioiden kanssa kannattaa olla tarkkana. Kilpailu- ja kuluttajavirasto tarjoaa näppärän tavan testata matkayhdistelmän Matkapakettiapuri -työkalulla (Matkapakettiapuri, n.d.) tai kysymällä matkanjärjestäjäneuvonnalta (Neuvonta matkanjärjestäjille 2016).
Vapaaehtoisuuden lainsäädäntö aiheuttaa enemmän epävarmuutta, koska Suomessa ei ole erillistä vapaaehtoislakia. Osa vapaaehtoistoiminnan järjestäjistä Suomessa toivoisi sellaista lakia selkeyden vuoksi. Esimerkiksi Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen VETY-hankkeen selvityksen (Sademies & Kostiainen 2014) mukaan vapaaehtoistyön säädökset ovat hajaantuneet eri lakien alle ja vapaaehtoisuutta koskevat lait ovat puutteellisia, epäselviä ja tulkinnanvaraisia. Raportin laatijoiden mukaan lakien pirstaleisuus vaikeuttaa ja näin rajoittaa vapaaehtoisuutta ja vireää kansalaistoimintaa. Oikeusministeriön Vapaa!-hankkeen päällikkö Sini Lahdenperä näkee asian eri näkökulmasta:
– Toimijoilta tulee aika vahva viesti siitä, että kansalaisyhteiskunnan toiminta on vapaata ja muotoaan muuttavaa – sellaista, jota ei pitäisi ylhäältä sanella. Yhtenäisen lainsäädännön luomiseen liittyy myös pelko, että tuodaankin byrokratiaa selkeyden rinnalla. Tätä halutaan tietysti välttää. (Lahdenperä, haastattelu, 7.12.2021.)
Lahdenperä ohjaa toimijaa suomi.fi-verkkosivustolle josta löytyy vapaaehtoisuutta koskeva alasivusto ja johon on koottu viranomaistietoa mm. lainsäädännöstä, velvoitteista ja luvista. Sivustoa ylläpitää ja päivittää Oikeusministeriö, jolla on myös vapaaehtoistoiminnan koordinointivastuu valtakunnallisesti. (Lahdenperä, haastattelu, 7.12.2021.)
Sekä suomi.fi-sivuston tietopankki vapaaehtoisuudesta (Vapaaehtoistyö, n.d.), että Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen selvitys (Sademies & Kostiainen 2014), tarjoavat kattavaa tietoa vapaaehtoisuutta koskevasta lainsäädännöstä. Selvitysraportti on näppärä, tiivis ladattava tiedosto, kun taas Oikeusministeriön ylläpitämä sivusto on jatkuvasti päivitettävä ja siinä mielessä ajantasaisempi lähde.
Lakien ja säädösten lista, joka liittyy vapaaehtoisuuteen, sisältää ainakin seuraavat:
- Tuloverolaki
- Työttömyysturvalaki
- Laki kotoutumisen edistämisestä
- Työturvallisuuslaki
- Laki nuorista työntekijöistä
- Henkilötietolaki
- Verotuslaki
- Syventävät vero-ohjeet
- Rahankeräyslaki
- Arpajaislaki
- Pelastuslaki
Koska vapaaehtoismatkailussa on kyse liikkuvuudesta ja kansainvälisestä toiminnasta, yleensä näiden lakien lisäksi pitää selvittää viisumi- ja oleskelulupakäytännöt. Maahanmuuttoviraston sivustolta löytyy ohjeita EU:n kansalaisen liikkuvuudesta (EU registration (free movement), 2021) ja EU:n ulkopuolelta tulevien vapaaehtoisten (Residence permit application for other voluntary work, 2021) maassa oleskelun ehdoista. Lisäksi vapaaehtoiset, jotka tulevat EU:n ulkopuolelta jonkin EU:n ohjelman, esimerkiksi Erasmus+ -ohjelman tai Euroopan solidaarisuusjoukkojen kautta, hakevat erityyppistä oleskelulupaa (Residence permit application for volunteering in a voluntary service scheme of the EU, 2021).
Joskus kuitenkin välittäjäorganisaatio tai -alusta, jonka kautta vapaaehtoismatka järjestetään, painottaa, että toiminnan tarkoitus on ensisijaisesti lomailu ja matkailuaktiviteetit, joista yksi on vapaaehtoisuus elämyksenä. Tässä tapauksessa matkustajan kannattaa hakea turistiviisumia ja pyytää itselleen mahdollisesti tarvittava kutsukirje (Research your VISA Requirements, n.d.)
– Vaikka laissa vapaaehtoistoimintaa ei ole erityisesti mainittuna, tietyn toimialan lainsäädäntö tulee sovellettavaksi, jos on vapaaehtoisia mukana toiminnassa, Lahdenperä huomauttaa.
Tosiaan on mahdotonta tehdä tyhjentävää listaa laeista, jotka koskevat vapaaehtoisuutta. Vapaaehtoisuus voi liittyä mihin tahansa toimialaan tai aktiviteettiin. Tässä tapauksessa ko. toimialalla toimivan tai toimintaa harjoittavan ammattilaisen täytyy tuntea parhaalla tavalla aktiviteettiaan koskeva lainsäädäntö ja noudattaa sitä. Lahdenperän vinkki on tarkistaa erityisesti palkitsemisasiat ja matkakorvaukset vapaaehtoistoiminnan käynnistämisen yhteydessä. (Lahdenperä, haastattelu, 7.12.2021).
Katso koko haastattelu Oikeusministeriön Vapaa!-hankkeen päällikkö Sini Lahdenperän kanssa. Video kestää 17 min ja on tekstitetty.
Käytetään esimerkkinä maatalousyritystä, joka ei ole oikeutettu lomituspalveluihin Maatalousyrittäjien lomituspalvelulain mukaan (1996) ja haluaa hankkia apukäsiä loma-ajaksi vapaaehtoistoiminnan kautta. Lomittaja on kuitenkin henkilö, joka on kouluttautunut eläintenhoitajaksi tai maatalouslomittajaksi ja joka toimii vastuullisesti ja omatoimisesti (Loma-aikojen tuuraaja, n.d.). Eli tämä on ammattihenkilön suorittamaa työtä, jota ei saa korvata vapaaehtoistyöllä. Lisäksi se sisältää vastuuta ja omatoimisuutta, jotka eivät myöskään kuulu vapaaehtoisuuteen. Yksinkertaisempia toimintoja eläintenhoidon yhteydessä, kuten esimerkiksi ruokintaa ja paimentamista, voidaan kuitenkin järjestää vapaaehtoisvoimin ilman lakisääteisiä esteitä. Näin toimii esimerkiksi Metsähallitus paimenviikkoja järjestäessään.
Value-hankkeen selvityksen johtopäätöksenä on, että lainsäädäntöä vapaaehtoismatkailun toiminnassa pitää tuntea, seurata ja tarvittaessa tarkistaa, mutta ei missään nimessä pelätä. Nykyiset lait ovat mahdollistavia ja jättävät runsaasti tilaa vapaaehtoisuuden ja matkailun eri muodoille.
Kirjoittaja Rositsa Röntynen toimii Jyväskylän ammattikorkeakoululla Value-hankkeen projektipäällikkönä ja Vastuullisen matkailun portaat -koulutuskokonaisuuden koordinoijana sekä muissa matkailun asiantuntijatehtävissä.
Lähteet:
EU registration (free movement), 2021. Artikkeli Maahanmuuttoviraston verkkosivuilla. Viitattu 9.12.2021. https://migri.fi/en/eu-citizen.
Koulutussisällöt 2021. Verkkosivu Vastuullisen matkailun portaat -koulutuskokonaisuuden digitaalisella alustalla. Viitattu 8.12.2021. https://vastuullisenmatkailunkoulutus.fi/?page_id=2298.
Lait ja säädökset, 2019. Verkkosivu Matkailuyrittäjän koulutuspaketti -verkkosivustolla. Julkaistu 30.4.2019. Viitattu 8.12.2021. https://blogi.eoppimispalvelut.fi/tourismabc/category/lait-ja-saadokset/.
Laki matkailupalveluyhdistelmistä, 2017. Verkkosivu Finlex-verkkosivustolla. Julkaistu 14.12.2017. Viitattu 8.12.2021. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170901.
Loma-aikojen tuuraaja, n.d. Verkkosivu Studentum-verkkosivustolla. Viitattu 9.12.2021. https://www.studentum.fi/koulutushaku/maatalouslomittajan-koulutus.
Maatalousyrittäjien lomituspalvelulaki, 1996. Verkkosivu Finlex-verkkosivustolla. Julkaistu 20.12.1996. Viitattu 9.12.2021. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961231.
Matkapakettiapuri, n.d. Verkkolomake Matkapakettiapuri.fi -verkkosivustolla. Viitattu 8.12.2021. https://matkapakettiapuri.fi/fi.
Neuvonta matkanjärjestäjille, 2016. Verkkosivu Kilpailu- ja kuluttajaviraston verkkosivuilla. Julkaistu 1.12.2016. Viitattu 8.12.2021. https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Matkustaminen-ja-matkan-jarjestaminen/ohjeet-matkapalveluyhdistelmien-tarjoajille/puhelinneuvonta/.
Research your VISA Requirements, n.d. Verkkosivu WWOOF Independents -verkkoalustalla. Viitattu 9.12.2021. https://wwoofindependents.org/visa-information.
Residence permit application for other voluntary work, 2021. Artikkeli Maahanmuuttoviraston verkkosivuilla. Viitattu 9.12.2021. https://migri.fi/en/other-voluntary-work.
Residence permit application for volunteering in a voluntary service scheme of the EU, 2021. Artikkeli Maahanmuuttoviraston verkkosivuilla. Viitattu 9.12.2021. https://migri.fi/en/volunteering.
Sademies, J. & Kostiainen, A., 2014. Vapaaehtoistyöhön liittyvät lait Suomessa. Selvityksen raportti Kierrätyskeskus.fi -verkkosivuilla. Viitattu 8.12.2021. https://www.kierratyskeskus.fi/files/7635/Vapaaehtoistyohon_liittyvat_lait_suomessa_VETY_verkko.pdf.
Vapaaehtoistyö, n.d. Alasivusto Digi- ja väestötietoviraston suomi.fi -verkkosivustolla. Viitattu 9.12.2021. https://www.suomi.fi/kansalaiselle/oikeudet-ja-velvollisuudet/perusoikeudet-ja-vaikuttaminen/opas/vapaaehtoistyo.
Haastattelut:
Lahdenperä, Sini. Vapaa!-hanke, Oikeusministeriö, haastattelijana Rositsa Röntynen, 7.12.2021.