Posted on Leave a comment

Matka maatilalle – mahdollisuudet ja niiden rajat

Kuvakollaasi Anu Raulun ottamista kuvista, jossa yritysryhmän jäseniä projektin valmennuksissa: ihmisiä kirjoittamassa luentosalissa, ihmisiä istuu vanhassa tuvassa, ihmisiä keskustelee talon rappusissa, ihmisiä maatilalla, nainen katsoo pöydällä olevia kortteja.

Suomalainen maaseutu, sieltä löytyvät miljööt ja maatilan elämä ovat kiistatta oivia puitteita nykymatkailijan elämysten tuottamiselle, mutta matkailupalvelujen tuottaminen ei silti ole aina maatilalliselle mielekästä.

Kun maatila haluaa kehittää matkailuun sopivia palveluja, on tyypillisesti kyse luonto-, hyvinvointi-, ruoka- tai kulttuurimatkailusta tai näiden yhdistelmästä. Aivan kuten kaupungeista, maaseudultakin löytyy turisteja kiinnostavia tarinoita, kulttuurista pääomaa, makuja, mutta ennen kaikkea kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävää suomalaista luontoa (Business Finland).

Vuoden 2021 alussa aloitti viiden jäsenen yritysryhmähanke (linkki) tutkiskelemaan mahdollisuuksia kehittää tiloilleen matkailuun sopivia palvelutuotteita. Lähtökohtana oli mahdollistaa ”Matka maatilalle”, joka oli myös hankkeen nimenä. Taustalla oli yritysten yhteinen kiinnostus Green Caresta palvelukehitystä ohjaavana ajatuksena. Green Care -kriteereihin ja toimintaan haluttiin tutustua lisää hankkeen avulla. Jokainen ryhmän jäsen halusi hyödyntää omaa tilaympäristöään ja elämäntapaansa, jotta tuloksena olisi omaan elämään ja arkeen kestävällä tavalla sopiva palvelutuotanto.

Vuoden pituinen hanke on loppumassa ja on aika tarkastella, mihin viiden maatilan kanssa päästiin. Paljon on toki saatu aikaan: Green Care -ajatusta on otettu haltuun työpajalla, tutustumalla Green Care Finlandin materiaaleihin, osallistumalla Green Care -päivien seminaariin ja vierailemalla Green Care -palveluja tuottavassa yrityksessä. Pääasiallisesti ryhmä halusi kuitenkin keskittyä tuotteistukseen, eli miettimään, mitä palveluja omassa ympäristössä voi tarjota, kenelle, miten ja mihin hintaan. Näiden kysymysten parissa painimiseen eivät vuoden päivät meinanneet riittää, kun kehittämistä tehtiin päätoimien rinnalla.

Tuotteistamiseen ryhmä sai apua Korpur Oy:n Arja Kortesluomalta, joka valmensi ryhmää matkailupalvelujen kehittämisessä. Sosiaalisen median hyödyntämisessä ryhmää valmensi Piilotetun aarteen Johanna Janhonen. Ryhmässä käytiin läpi myös Visit Jyväskylä Regionin palveluja ja maakunnan matkailustrategiaa sekä tuotteistuksen kannalta hyödyllisiä hankkeita ja materiaaleja. Syksyllä ehdittiin tehdä myös vierailut kahteen inspiroivaan maatilamatkailukohteeseen: Hakamaan Lammastilalle ja Marjoniemen tilalle.

Kuvakollaasi Anu Raulun ottamista kuvista, jossa yritysryhmän jäseniä projektin valmennuksissa: ihmisiä kirjoittamassa luentosalissa, ihmisiä istuu vanhassa tuvassa, ihmisiä keskustelee talon rappusissa, ihmisiä maatilalla, nainen katsoo pöydällä olevia kortteja.
Kuva 1. Yritysryhmän jäseniä projektin valmennuksissa ja vierailuilla. Kuvat: Anu Raulo.

Kuluttamisen trendit suosivat maaseutumatkailua

Vuonna 2020 alkanut pandemia on osaltaan luonut uutta kulutuskäyttäytymistä, ja osaltaan kiihdyttänyt olemassa olleita trendejä. Matkailuala kärsi välittömästi matkustusrajoituksista, mutta välillisiä ja mahdollisesti pitkäaikaisia vaikutuksia pandemia aiheutti asiakkaiden mielissä. Trendejä kannattaa seurata, koska uusia liiketoimintamahdollisuuksia aukenee näiden verrattain nopeiden muutosten seurauksena (Komonen & Jussila, 2021).

Euromonitor julkaisee vuosittain raportin globaaleista kuluttajatrendeistä, jotka antavat matkailupalveluiden kehittäjille ajateltavaa. Vuoden 2021 raportissa (Westbrook & Angus, 2020) nostettiin esiin mm. kuluttajien odotukset vastuullisesti tuotetuista ja tarjotuista palveluista. Yritysten kannattaa miettiä, mitä kestävää palvelussa on ja miten se tuodaan esiin markkinoinnissa ja palvelukuvauksessa. Toinen eristysajan vahvistama ilmiö on ihmisten kaipuu luontoon. Maaseutuyrittäjät voivat houkutella asiakkaita tiheästi asutuilta alueilta nauttimaan väljyydestä ja kokemaan aitoja elämyksiä. Voi myös miettiä, mitä matkailija voi ”maalaisuudesta” viedä mukanaan kaupunkiin. Poikkeusolot ja niistä selviytyminen on nostanut myös esiin tarpeen kehittää kykyä kohdata arjen yllättäviä muutoksia. Kaivataan keinoja saavuttaa parempi, täydempi ja tasapainoisempi elämä. Green Care -henkiset, voimaannuttavat ja uusia taitoja opettavat palvelut voivat olla entistä halutumpia. Ihmisten terveyttä uhkaava pandemia on tietysti myös nostanut esiin terveellisyyden, puhtauden ja hyvät elämäntavat. Maatilat voivat hyödyntää trendiä korostamalla luonnon terveysvaikutuksia, rauhallista elämänrytmiä ja lähiruuan tuotantoa.

Visit Finland järjesti joulukuussa 2020 matkailun asiantuntijoista koostuvalle joukolle työpajan, jossa visioitiin kuvitteellisia matkailija 2030 -skenaarioita (Visit Finland, 2020). Niissä korostuivat yksilölliset, uniikit kokemukset, vastuullisuus arvovalintoina sekä virtuaalisuus. Kaikki asioita, jotka sopivat maaseutumatkailuun. Mahdollisuuksia siis on, mutta mitkä ovat niiden rajat.

Vastuullinen tuotteistaminen huomioi maatilan arjen

Projektin aikana vierailtiin jokaisen ryhmän yrityksen luona keskustelemassa luontolähtöisten palvelujen kehittämisen mahdollisuuksista yrittäjien kanssa. Kaikkia toimijoita yhdisti monipuoliset toimintamahdollisuudet ja valtava idearikkaus. Keskusteluja pitikin ohjata kohti konkretiaa ja arjen realiteetteja.

Aluksi on kysyttävä, miksi haluaisit tuottaa maatilallasi matkailupalveluita ja miten haluat tuottaa näitä palveluita. Kaikille toimijoille maatilamainen toimintaympäristö on myös oma koti, jossa on oltava mahdollisuus viettää perhe-elämää ja palautua arjen askareista. Keskustelujen myötä toimijoille syntyi hyvin erilaisia havaintoja ja vaihtoehtoja ryhdyttiin punnitsemaan. Osa toimijoista tajusi elämäntilanteen olevan liian kiireinen matkailupalveluiden tuottamiseen, toiset taas tajusivat vetovoimatekijöiden olevan “aivan perusasioita” ja muutama pystyi tekemään rajauksia sekä laatimaan toimintasuunnitelmia tulevaisuuteen.

Kuvakollaasi Janne Laitisen ja Johanna Sutisen ottamista kuvista, jossa näkyy maatilan maisemia: teltta, lehmiä, puita, järvimaisema. Lisäksi kuvio, jossa tekstit englanniksi: Goal - What do you want? Reality - Where are you now, Options - What could you do? Will - What will you do.
Kuva 2. Maatilakäyntien kautta toimijoiden ajatukset kirkastuivat vahvuuksistaan ja vetovoimatekijöistä. Kuvat: Janne Laitinen ja Johanna Sutinen.

Sosiaalinen ja kulttuurillinen kestävyys

Kaikilla toimijoilla on paljon paikallistietoa ja vahvat tarinat, joita pitää käyttää hyväksi, jotta matkailualalla voi erottautua muista maaseudun matkailutoimijoista. Historian ja tarinoiden sekä paikallisen yhteisön ja luonnon kautta syntyikin ajatuksia uusista ja aidoista tuotteista. Trendien tunnistaminen ja tutkimustietoon tutustuminen tarjoavat ymmärryksen asiakaspotentiaalista. Keskusteluissa nousivat mm. luomutuotanto, pyöräily, valokuvaus ja luonnon tarkkailu sekä kestävä kehitys. Uusien ideoiden testausta kannattaa pilotoida testiryhmin ja sitten vasta tarjota tuotetta maksaville asiakkaille. Palautetta on kerättävä kaikista asiakaskontakteista, vähintään havainnoimalla, jotta palveluita voidaan kehittää.

Palveluiden markkinointi on nykypäivänä monikanavaista ja eri kohderyhmille pitää kertoa tarinaa eri medioissa. Yritysryhmän jäsenetkin paransivat hankkeen aikana verkkonäkyvyyttään. Vuodenaikojen vaihtuminen ja maatilojen vuosirytmi tarjoavat mielenkiintoista materiaalia päivitettäväksi verkkoon ja sosiaaliseen mediaan (Sutinen, J. 2021). Valokuvia on oltava paljon, erilaisista tilanteista ja sääoloista ja niitä kannattaa hyödyntää sidosryhmäkohtaisesti.

Mitkä asiat ryhmän jäsenet tunnistivat vuoden hankkeen aikana vahvuuksikseen? Maatilamatkailussa näitä asiakkaille arvoa tuovia vetovoimatekijöitä saattavat olla maaseudun ”perusasiat”, kuten hiljaisuus ja pimeys (Sirkka, M. 2017). Näiden tuotteistaminen palveluiksi sai hankkeesta alkusysäyksen.

EU lippu. Teksti: Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.


Kirjoittajat: 

Anu Raulo toimii asiantuntijana Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä ja on Matka maatilalle -yritysryhmähankkeen projektipäällikkö.
Janne Laitinen toimii projektiasiantuntijana Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä ja on toiminut myös luontomatkailuyrittäjänä.


Lähteet:

Luontomatkailu. Business Finlandin nettisivut. Viitattu 17.12.2021. https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/tuotekehitys-ja-teemat/luontomatkailu.

Komonen, P. & Jussila, A. 2021. Viisi kuluttajatrendiä vuodelle 2022: DIY-matkailusta notkeampiin elämäntyyleihin. Artikkeli VTT:n verkkosivuilla. Viitattu 8.12.2021.
https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/viisi-kuluttajatrendia-vuodelle-2022-diy-matkailusta-notkeampiin-elamantyyleihin.

Sirkka, M. 2017. Pimeä paikka. Latu & Polku. Suomen Latu ry. Viitattu 17.12.2021. https://www.latujapolku.fi/uutiset/pimea-paikka.html.

Sutinen, J. 2021. Hiljaisuutta, rauhaa ja pimeyttä maatilamatkaillen. Meijän polun blogikirjoitus Suopirtin tilalta. Viitattu 17.12.2021. https://www.meijanpolku.fi/hiljaisuutta-rauhaa-ja-pimeytta-suopirtin-tilalla/.

Visit Finland. Matkailija 2030 -skenaariot – Rethinking Travel: Matkailija 2030 -skenaariotyöpajojen tulokset. Viitattu 8.12.2021.
https://www.businessfinland.fi/490529/globalassets/julkaisut/visit-finland/tutkimukset/2021/matkailija-2030–skenaariot.pdf.

Westbrook, G. & Angus, A. 2020. Top 10 global consumer trends 2021. Raportti euromonitor.com -verkkosivuilla. Viitattu 8.12.2021.
https://go.euromonitor.com/rs/805-KOK-719/images/wpGCT21EN-v0.8.pdf.

Leave a Reply