Posted on Leave a comment

Sanoista tekoihin!

Kuvassa on ilmennetty teknologian kehitystä ja aineettomia pääomia

 

Erilaiset hankkeet tarjoavat yrityksille mahdollisuuden parantaa osaamistaan. Nopeasti muuttuvassa ja pandemiasta toipuvassa maailmassa yritykset voivat hankkeiden avulla löytää uusia avauksia ja näkökulmia liiketoimintaansa. Hankkeita on paljon tarjolla, mikä tarjoaa yrityksille mahdollisuuden valita tilanteeseensa parhaiten sopivan ja aihealueeltaan kiinnostavimman (ks. esim. Vesa 2021). Hankkeet tarjoavat väylän saada valmiiksi jäsenneltyä ja usein aika pitkällekin pohdittua uutta tietoa, jonka avulla yritykset ovat valmiimpia sopeutumaan niin globalisaation tuomiin uhkiin, ilmastonmuutoksen vaatimiin toimenpiteisiin, pandemian muuttamaan maailmaan, kuin yllättäviin kriiseihinkin. Lisäksi monissa hankkeissa henkilöstön osaamista päivitetään vastaamaan tämän päivän tarpeita, mikä on toki etu yrityksille, mutta myös henkilöstölle itselleen: motivaatio ja työssä jaksaminen paranevat, kun on hyvät osaamisvalmiudet selvitä seuraavistakin haasteista.

Usein hankkeet keskittyvät joko kehittämään yritysten yleisvalmiuksia tai henkilöstön tietyn osa-alueen osaamista. Hankkeet voidaankin nähdä eräänlaisena yrityskoulutuksen muotona, jossa on toki mukana vahva kehitysaspekti. Yleensä hankkeissa yrityksiä kannustetaan käynnistämään jokin omaa toimintaa kehittävä projekti, jossa yritykset pääsevät hyödyntämään hankkeen puitteissa tullutta uutta osaamista, ja samalla viedään eteenpäin pk-yritysten digitalisointia, vihreää siirtymää, toipumista pandemiasta, tasa-arvoa ja niin edelleen. Perusajatus tuntuu olevan, että hanke tarjoaa työkaluja, joita yritykset voivat ottaa käyttöönsä ja hyödyntää kohtuullisen itsenäisesti oman toimintansa kehittämisessä.

Monesti haaste kuitenkin on tuossa ”kohtuullisen itsenäisesti” -kohdassa. Hanke on voinut tarjota kiinnostavia webinaareja ja itseopiskelumateriaaleja. Lisäksi hankkeen työpajoissa on voitu tehdä hyvää nykytila-analyysia ja pohtia erilaisia tavoitetilaskenaarioita tai roadmappeja, joilla sinne pääsee. Verkottumistilaisuuksissa ja seminaareissa on voitu vaihtaa kokemuksia muiden vastaavassa tilanteessa olevien kanssa ja solmia uusia hyödyllisiä kontakteja. Edellisistä huolimatta konkreettiset muutostoimenpiteet ovat jääneet pääosin yritysten oman toiminnan varaan (ks. esim. Räisänen 2021). Pahimmassa tapauksessa kehittäminen päättyy hankkeen päättymisen myötä, eikä kehittämisjatkumoa synny vaan kehittämistyö pätkittyy (Antikainen ym. 2022). Hankkeen asiantuntijoilla on yleensä hyvin vähän, jos ollenkaan, aikaa yrityskohtaiseen konsultaatioon. Taustalla toki on ajatus siitä, että samalla yritykset oppivat toimimaan itsenäisesti, mutta yksi merkittävä este yrityskohtaiselle kehittämistuelle on hankkeiden resurssien käyttö: jos yritysten koulutusosioon panostetaan merkittävästi, niin kehittämisosio jää helposti lapsipuolen asemaan.

Yksi haaste on hankkeeseen saatu asiantuntijuus. Hankkeen asiantuntijat voivat tuntea esimerkiksi matkailualan liiketoimintamalleja ja uusia trendejä todella hyvin, mutta käsitys digitalisoinnista voi olla heikko. Jos yrityksen kehittämisprojektissa digitalisoinnilla on merkittävä rooli, hanke ei voi muutoksen toteuttamisessa paljon yritystä auttaa, vaikka nykytilan, keskeisten kehittämiskohteiden ja tavoitetilan määrittelyyn osaamista löytyisikin.

Osalle yrityksistä yleisemmän tason ohjaus ja valmennus sopivat hyvin, ja ne pääsevät mainiosti liikkeelle omin voimin hankkeen päättymisen jälkeen, mutta osa kaipaisi pidemmälle vietyä tukea ja muutoksen mahdollistamista. Usein tarvittaisiin kehittämisjatkumoiden varmistamista ja hankkeiden välistä koordinaatiota, kuten Antikainen ja muut (2022) raportissaan tuovat esiin.  Tämä havainto oli yksi keskeinen taustatekijä Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman Digihiiletön-hankkeen suunnittelussa. Digihiiletön-hankkeen tavoitteena on auttaa matkailu-, ravintola-, ja tapahtumanjärjestämisalan pk-yrityksiä digitalisoimaan toimintaansa ja huomioimaan vihreän siirtymän mahdollisuudet digitalisointiprojekteissa. Hankkeelle varattiin jo lähtökohtaisesti monipuolinen asiantuntijaryhmä, jolla on asiantuntemusta sekä toimialasta ja vihreästä siirtymästä, mutta myös digitalisaatiosta, tiedolla johtamisesta, data-analytiikasta, tekoälystä ja muutoksenhallinnasta. Digihiiletön hankkeen tavoitteena on mennä askel pidemmälle kuin perinteisissä hankkeissa: mukaan lähteneiden yritysten kanssa kartoitetaan keskeiset kehittämiskohteet ja lähdetään liikkeelle kehittämisprojekteissa muut tarjolla olevat hankkeet huomioiden. Tavoitteena ei ole pelkästään tuoda uutta osaamista yrityksiin, vaan myös konkreettisesti olla mukana soveltamassa tuota osaamista valitussa kehittämishankkeessa. Samalla tarjoutuu mainio tilaisuus nähdä, miten eri mallit ja lähestymistavat saadaan soveltumaan eri yrityksille.

 


Mikä on Digi+Hiiletön-hanke?

Vihreä siirtymä, digitalisaatio ja koronapandemian aiheuttama kriisi haastavat nyt erityisesti matkailu-, ravintola-, ja tapahtuma-alalla toimivia yrityksiä muuttumaan. Digi+Hiiletön-hankkeessa tarjoamme tukea yrityksen omien kehitysprojektien käynnistämiseksi ja toteuttamiseksi sekä laajempaa näkemystä erilaisista vihreän siirtymän ja digitalisaation tarjoamista ratkaisumalleista. Ilmoittaudu mukaan hankkeeseen tästä.

Lisätietoja Digihiiletön-hankkeesta: https://www.haaga-helia.fi/fi/kampanja/digihiileton-tukea-matkalla-kohti-vihreampia-ratkaisuja

 


Kirjoittaja: Altti Lagstedt (FT, DI) toimii Haaga-Heliassa yliopettajana. Hänen asiantuntemuksensa liittyy tietojärjestelmien kehittämismenetelmiin, ohjelmistokehitykseen ja liiketoimintaprosessien digitalisointiin, joista hän on kirjoittanut useita akateemisia ja käytännön julkaisuja. Hän on tutkinut digitaalista transformaatiota ja digitalisaatiota eri näkökulmista ja eri toimialoilta keskittyen liiketoiminnan ja tietojärjestelmien kehittämismenetelmien yhteensovittamiseen.

 


Lähteet

Vesa A-M. 2021. Millä pääsemme hankehumpasta eroon? Podcast, Sitra. Luettavissa: https://www.sitra.fi/artikkelit/milla-paasemme-hankehumpasta-eroon/. Luettu 24.4.2022.

Räisänen A. 2021. Hankehumppaa vaihtoaskel mitä? ITinsider, blogi: Luettavissa:  https://itinsider.fi/blog/hankehumppaa-vaihtoaskel-mita/. Luettu 24.4.2022.

Antikainen J., Heikkinen B., Nyman J., Rannanpää S., Harju-Myllyaho A., & Hakkarainen M. 2022. Julkinen tuki matkailuhankkeisiin Suomessa vuosina 2014–2020. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:7.

 

Vastaa