Helsingin Matkamessut ovat Pohjois-Euroopan suurin matkailualan ammattitapahtuma (Matkamessut alan ammattilaisille 2023). Niiden edellisestä toteutuksesta oli kulunut tasan kolme vuotta, kun vihdoin saatiin uudelleen tavata vanhojen ja uusien kollegoiden kesken pandemian jälkeen tammikuisessa Helsingissä. Tapahtumaan oli ladattu paljon uuden, muuttuneen ja paremman matkailumaailman peilaamisesta. Tässä kaksiosaisessa kirjoituksessa tarkastelen messujen toteutusta muutaman aiheen kautta, joita itse seuraan matkailun ammattilaisena.
Onko matkailu muuttunut kestävämmäksi?
Edellisten Matkamessujen aikana Tom Selänniemi Metsähallituksen Luontopalveluista kertoi osana ICRT-verkoston järjestämää paneelikeskustelua näin:
– Olen Matkamessuilla ollut puhumassa kestävästä kehityksestä ja kestävästä matkailusta 1990-luvun puolivälistä alkaen, ja minulla on joka vuosi deja vu -ilmiö. Vieläkö näistä asioista puhutaan? Eivätkö ne siirry toimintaan? (Keskustelut vastuullisuudesta: Vastuullinen matka alkaa asenteesta 2020.)
Olen kantanut tätä viestiä mielessäni pandemian läpi ja palatessani messuille päätin tarkistaa, vieläkö se on ajankohtainen. Miten matkailun kestävyys näkyy tapahtumassa?
Kestävyysaiheesta oli viestitty vaisusti. Ensisilmäyksellä oli vaikea havaita, mitkä kohteet ovat panostaneet vastuullisuuteen. Vaikka maailma on täynnä vastuullisuus- ja kestävyyssertifiointeja, niitä ei näkynyt osastoilla, eikä näytteilleasettajien esittelyissä tapahtuman verkkosivuilla. Visit Finlandin tilastojen mukaan tällä hetkellä Suomessa on 228 Sustainable Travel Finland -sertifioitua yritystä (Sustainable Travel Finland n.d.) ja kaksi aluetta, jolla kriteereiden mukaan yli 51 % yrityksistä on saanut STF-merkin (Kestävän matkailun puolesta n.d.). Itse havaitsin STF-merkin vain pienenä otsakkeena Posion osaston toisessa reunassa (kuva 1).
Toiminta ei näyttänyt kovin kestävältä näytteilleasettajien esitysmateriaalien osalta. Paperiesitteiden, ilmaisten kassien ja pääosin muovisten lahjojen jakelu puhuttaa joka vuosi, mutta määrä ei vaikuttanut pienemmältä tälläkään kertaa.
Ohimennen messujen käytävällä kuulin, kun opiskelijaryhmä jututti tapahtuman tourist information -oppaita:
– Miten kestävä kehitys näkyy Matkamessuilla?
Nuoret avustajat eivät osanneet vastata mitään. He heittivät vitsin ja poistuivat hämmentyneinä hymyillen tilanteesta.
Keskusteluissani eri osastoilla, sekä kotimaisten että ulkomaisten näytteilleasettajien kanssa, haastoin heitä kertomaan edustamansa matkailukohteen vastuullisuudesta ja kestävyydestä. Valitettavasti kokeiluni tuotti pettymyksen Kysymyksiäni melkein pelättiin ja monessa tapauksessa haettiin osaston henkilökunnan keskuudesta erikseen ”kestävyysasioiden asiantuntijaa”, joka vastaisi uteliaisuuteeni. Jopa asiantuntijat kiersivät aihetta kuin kissa kuumaa puuroa – vastaukseksi sain markkinointipuheita ja epämääräisiä väitteitä ilmastohuolesta.
Melkein pakotin erään teemamaa-Kreikan edustajan puhumaan sosiaalisesta vastuullisuudesta, mutta hän ovelasti käänsi keskustelun kreikkalaista mytologiaa kohtaan, jossa pääjumala Zeus kantaa myös lempinimeä Xenios Zeus, eli ”vieraiden suojelija” tai ”vieraanvaraisuusjumala”. Siitä muka kreikkalainen vieraanvaraisuus ja matkailun hyväksyntä paikallisten keskuudessa juontavat juurensa. Ei sanaakaan liikamatkailusta, inklusiivisuudesta tai edes koronaturvallisuudesta.
Vihdoin pääsin syvällisempään keskusteluun:
– Kestävyys on perinne, jonka olemme unohtaneet, Kreetan matkailusta vastaava varakuvernööri Kyriakos Kotsoglou luonnehti.
– Ennen vanhaan puista poimittiin vain sen verran hedelmiä kuin tarvittiin, ja jopa kuoretkin säilytettiin ja käytettiin. Ei heitetty mitään pois. Silloin kiertotaloudesta ei puhuttu terminä, mutta jokainen osasi toimia sen mukaisesti. Minun sukupolveni on se, joka tuhosi kestävän elämän perinteen, ja nyt meidän pitää rakentaa se uudelleen pikkuhiljaa, Kotsoglou totesi.
Saaren edistykselliset vedenpuhdistus- ja jätehuollon järjestelmät ovat ylpeydenaihe, mutta liikamatkailun välttämisestä ympärivuotisuuden ja sisämaa-alueiden matkailullisen hyödyntämisen avulla tehdään vasta suunnitelmia ja linjauksia. Kotsogloun mukaan paikalliset matkailutoimijat ja asukkaat eivät vielä ymmärrä rooliaan yhteisessä kestävyysponnistuksessa. Hänen mukaan vastuullisuus ja katse kohti kestävyyttä on sisäänrakennettu ainoastaan Pohjois-Euroopan kansoihin.
Jäin miettimään tätä viimeistä ”kehua”, joka koskee mm. meitä suomalaisia. Onko vastuullisuus oikeasti sisäänrakennettu meihin ja onko juuri tämä syy, miksi ei siitä puhuta? Ja jos puhutaankin, mitä käytännössä tehdään ja miten vastuullisuutta edistetään?
Tavallinen messukävijä voi olla vaikeuksissa saada vastauksia ajankohtaisiin kestävyyskysymyksiin. Hän ei välttämättä osaa kysyä kovin tarkasti mutta on todennäköisesti kiinnostunut aiheesta ja haluaa itse tehdä hyvää matkailijana. Toki jotkut viranomaiset, kuten Tulli ja Ruokavirasto olivat paikalla välittämässä tietoa esimerkiksi turvallisuudesta. Niiden lisäksi WWF, Reilun matkailun yhdistys ja muita järjestöjä puhui vastuullisuuden eri osa-alueiden puolesta. Mutta tietoa ei saatu kaikilta osastolta konkreettisesti ja kohdistetusti kipeistä aiheista, kuten esimerkiksi:
- Mikä on kestävyyden tila matkailualueella / yrityksessä?
- Mitä suunnitelmia on sen parantamiseksi ja miten niitä pannaan toimeen?
- Mitä matkailija voi tehdä omana vastuullisena tekona?
Messukokemukseni vielä kerran vahvisti, kuinka ajankohtainen ja tarpeellinen Vastuullisen matkailun portaat -koulutus on työkaluna, jolla perehdytetään kaikkia toimijoita ja yhtenäistetään ymmärrystä vastuullisuudesta koko matkailuekosysteemissä (Koulutuksen periaatteet n.d.). Ehkäpä jonain päivänä koulutuskonsortiomme (Meistä n.d.) pystyisi tarjoamaan sitä myös ulkomaisille matkailutoimijoille palana suomalaista kestävyysosaamista, josta ilmeisesti olemme jo tunnettujakin.
Kirjoitukseni toisessa osassa kerron mm. matkailun ja teknologian yhteydestä, matkailun vaihtoehtoisten muotojen noususta, messujen ohjelmasta ja destinaatioiden edustuksesta.
Kirjoittaja Rositsa Röntynen toimii Jyväskylän ammattikorkeakoululla tuntiopettajana ja Vastuullisen matkailun portaat -koulutuskokonaisuuden koordinoijana sekä muissa matkailun asiantuntijatehtävissä.
Lähteet
Keskustelut vastuullisuudesta: Vastuullinen matka alkaa asenteesta 2020. Video YouTube -palvelussa. Vastuullisen matkailun portaat, Jamk. Julkaistu 2.3.2020. Viitattu 24.1.2023. https://www.youtube.com/watch?v=F7WNr6mGK_w.
Kestävän matkailun puolesta n.d. Sivu Business Finlandin verkkosivuilla. Viitattu 24.1.2023. https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/vastuullisuus/sustainable-travel-finland.
Koulutuksen periaatteet n.d. Osio Vastuullisen matkailun portaat -koulutuksen etusivulla. Viitattu 24.1.2023. https://vastuullisenmatkailunkoulutus.fi/.
Matkamessut alan ammattilaisille 2023. Sivu Messukeskuksen verkkosivuilla. Viitattu 24.1.2023. https://matka.messukeskus.com/ammattilaisille/.
Meistä n.d. Sivu Vastuullisen matkailun portaat -koulutuksen verkkosivuilla. Viitattu 24.1.2023. https://vastuullisenmatkailunkoulutus.fi/?page_id=719.
Sustainable Travel Finland n.d. Sivu Business Finlandin verkkosivuilla. Viitattu 24.1.2023. https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/tutkimukset-ja-tilastot/sustainable-travel-finland-tilastot.