Matkailutoimialaa pyritään ohjaamaan monilla niin alan omilla kuin alaan liittyvillä strategioilla. Luennon käytyäsi tunnistat erilaiset strategiatasot sekä ymmärrät strategioiden ja toimintasuunnitelmien merkityksen alan ohjauksessa. Videoluennon jälkeen perehdyt kansalliseen matkailustrategiaan ja yhteen alueelliseen matkailustrategiaan. Tehtävissä pohdit mitä alan kehittäminen on strategiatasolla.
Videoluento: Matkailustrategiat
Videon kesto 15:27 min.
Löydät videon diaesityksen suoraan alta, tai voit ladata sen laitteellesi tästä (pdf).
Tutustu matkailustrategioihin
1) ensin Suomen matkailustrategiaan,
Lataa yllä oleva raportti laitteellesi tästä (pdf).
2) ja sitten yhteen alueelliseen strategiaan esimerkiksi Lapin matkailustrategiaan. Voit myös etsiä verkosta jonkin muun alueellisen matkailustrategian.
Lataa yllä oleva raportti laitteellesi tästä (pdf).
Analyysitehtävät
Strategioihin tutustumisen jälkeen pääset analysoimaan niiden sisältöä.
Tehtävä 1: Pohdi, miten alan kehittämisestä puhutaan strategioissa:
Mitä ja miten alueen/matkakohteen kehittämisestä puhutaan? Miten kehittämisen päätavoite määritellään? Entä keitä toimijoita mainitaan ja minkälaisia rooleja heille annetaan kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi?
Tehtävä 2: Tarkastele matkailustrategioista, millaisia yhteyksiä löydät niistä alan muihin kansallisiin ja alueellisiin strategioihin? Entä muiden alojen tai muihin strategioihin tai kehittämisohjelmiin?
Voit hyödyntää pohdintasi kirjoittamiseen alapuolelta löytyvää tehtävälaatikkoa.
Toimialana matkailu koostuu laajasta joukosta erilaisia elinkeinonharjoittajia ja sidosryhmiä. Matkailuun vaikuttavat myös monet alan ulkoiset tekijät. Tällä luennolla opit hahmottamaan millä tavoin moniulotteista toimialaa ja sen suhteita kuvataan erilaisilla klusteri- ja ekosysteemimalleilla. Videoluennon lisäksi aineistona on TEM:n julkaisema Matkailun toimialaraportti. Luennon tehtävissä pohdit matkailualan toimijoita, heidän keskinäisiä suhteitaan ja millaisilla tavoilla sekä mittareilla alasta kerrotaan.
Edellisellä luennolla olet käynyt läpi matkailualan moninaisia sidoksia elinkeinojen kokonaisuudessa. Tällä luentokerralla jatkamme yhteyksien hahmottamista laajemmin ja tutustumme erilaisiin tapoihin esittää näitä yhteyksiä. Aloitetaan seuraavalla mielikuvaharjoituksella.
Hahmotustehtävä
Tehtävä 1: Tee itsellesi mielikuvakartta matkailutoimialan toimijoista ja alan sidosryhmistä sekä alaan vaikuttavista muista tekijöistä. Voit tehdä harjoituksen perinteisesti piirtämällä tai käyttämällä esim. coggle.it verkkotyökalua [linkki].
Videoluento
Katso seuraavaksi videoluento Matkailun klusterit ja ekosysteemit
Videon kesto 12:38 min.
Videoluennon diasarjan löydät suoraan alta, tai voit ladata sen laitteellesi tästä (pdf).
Verkkotehtävä
Tehtävä 2: Etsi verkosta luentomateriaalien rinnalle muita matkailutoimialaan liittyviä klusteri- ja ekosysteemikuvauksia. Pohdi, mitä yhteneväisyyksiä ja eroja kuvauksissa on? Entä mikä kuvauksista onnistuu sinusta tuottamaan selkeimmän kuvan alasta?
Toimialan nykytila ja tulevaisuuden näkymät
Työ- ja elinkeinoministeriön alainen toimialapalvelu julkaisee vuosittain raportin matkailun liiketoiminnan tilasta ja tulevaisuuden näkymistä.
Tutustu seuraavaksi a) matkailun viimeisimpään toimialaraporttiin vuodelta 2019 sekä b) toimialan näkymät raporttiin vuodelta 2020.
Lataa yllä oleva raportti (2019) laitteellesi tästä (pdf).
Lataa yllä oleva raportti (2020) laitteellesi tästä (pdf).
Pohdintatehtävä
Tehtävä 3: Pohdi, millä tavoin koronapandemia vaikutti matkailutoimialaan alaa kuvaavien keskeisimpien mittareiden valossa jo ensimmäisten kuukausien aikana ja millaisia ovat vaikutukset nyt tällä hetkellä.
Tehtäväkooste
Lopuksi kirjoita noin 1 sivun mittainen kooste tehtävän 3. pohdinnoistasi. Voit hyödyntää kirjoittamiseen alta löytyvää tehtävälaatikkoa.
Tämän oppitunnin tarkoitus on herätellä sinua miettimään ilmastonmuutoksen toista puolta: sen vaikutuksia matkailualueeseen ja niistä seuraavaa sopeutumistarvetta. Ilmastonmuutoksen hillitseminen kulkee käsi kädessä siihen varautumisen ja sopeutumisen kanssa, kumpaakaan ei sovi unohtaa.
Ilmastonmuutos matkailualueen kestävyyden näkökulmasta
Perehdy ensin teemaan johdattelevaan esitykseen alla. Voit myös ladata pdf-tiedoston itsellesi tästä linkistä.
Pohdi mahdollisia vaikutuksia seuraavan kääntökorttitehtävän avulla.
Katso sitten seuraava (englanninkielinen) video, joka johdattelee sinut ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin matkailun kestävyyden ja kehittämisen näkökulmasta.
Alla olevassa esimerkissä on Kainuun matkailustrategian tekstiä, johon on punaisella merkitty niitä asioita, jotka ovat jollain tapaa haavoittuvia ilmaston muuttuessa.
Tee vastaava tarkastelu jollekin muulle alueelle. Perehdy jonkin alueen (Suomi, maakunta, kunta tai matkailukohteen) matkailustrategiaan. Tutustu samalla kyseisen alueen matkailusivustoihin (eritoten mainoskuviin) ja matkailumarkkinointiin. Mihin strategiassa ja markkinoinnissa mainittuihin asioihin ilmastonmuutos voi vaikuttaa?
Tehtävä (yht. 2 t)
Ilmastonmuutoksen vaikutusten suuruus matkailualueella riippuu monista osatekijöistä. Niitä ovat esimerkiksi muutoksen voimakkuus ja ajoittuminen, alueen sijainti, matkailun merkitys ja muodot alueella, matkailun kausiluonteisuus ja huippusesonkien ajoittuminen, matkailijoiden päätöksenteko, poliittinen päätöksenteko (mm. saavutettavuuteen, polttoaineiden hintoihin, verotukseen, hiilikompensaatioon ja tukiin liittyen) sekä alueen matkailijoiden sopeutumiskyky – unohtamatta sopeutumistoimien kestävyyttä!
Pohdi, minkälaisina ilmastonmuutoksen vaikutukset näyttäytyvät alueellasi ja miten nuo edellä mainitut asiat vaikuttavat niihin ja matkailun kestävyyteen. Luonnostele itsellesi skenaario (kuvaus tai hahmotelma tulevaisuudesta) siitä, miltä alueesi tulevaisuus näyttää vaikutusten valossa ja säilytä se myöhempää käyttöä varten. Mikäli et vielä toimi millään tietyllä alueella, tee harjoitus siten, että valitset jonkin kiinnostavan matkailukohteen tai -alueen, jonka tulevaisuutta mietit.
Tällä oppitunnilla perehdymme siihen, mitä asioita yrityksessä on syytä huomioida, kun ilmasto muuttuu.
Ilmasto-olosuhteiden merkitys matkailuyritykselle
Tiesitkin varmaan jo, että ilmasto on tärkein yksittäinen motivaatiotekijä, kun matkailija valitsee matkakohdetta ja matkan ajankohtaa. Vaikka yrityksesi toiminta ei olisikaan suoraan riippuvaista luonnosta ja sen olosuhteista, joihin myös ilmasto-olosuhteet lukeutuvat, on mahdollista, että ilmastonmuutos vaikuttaa yritykseesi merkittävästi.
Ilmastonmuutoksen vaikutus matkailuun
Minkälaisia vaikutuksia matkailuun ilmastonmuutoksella odotetaan olevan ja mitä on jo havaittu?
Lue Kaarina Tervon ja Jarkko Saarisen artikkeli ilmastonmuutoksen ja matkailun suhteesta. Artikkelin tiedot ilmastonmuutostutkimuksen tilanteesta ovat osin vanhentuneita, mutta keskity erityisesti niihin kohtiin, joissa kerrotaan, mikä ilmastonmuutoksen ja matkailun suhde on ja miten muutos vaikuttaa Suomen matkailuun. Artikkeli on julkaistu Matkailututkimus-lehdessä ja se avautuu tästä linkistä.
Miten muutokseen varaudutaan tai sopeudutaan?
Lue ajatuksen kanssa seuraavat kalvot. Pohdi kalvoilla edetessäsi niissä esitettyjä ajatuksia ja vastaa kysymyksiin oman yrityksesi näkökulmasta. Voit ladata kalvot itsellesi tästä linkistä (pdf).
Tämän tunnin jälkeen hahmotat, millaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on matkailuun ja matkailijaan.
Muuttaako ilmastonmuutos matkailua?
Ilmastoa pidetään tärkeimpänä yksittäisenä matkailupäätökseen vaikuttavana tekijänä. Se määrittää usein sitä, mihin matkustetaan, mitä kohteessa tehdään ja milloin kohteeseen matkustetaan. Ilmasto on sekä työntö- että vetovoimatekijä. Kotipaikan ilmasto ja sää vaikuttavat siihen, minkälaiseen ilmastoon halutaan matkustaa (ja milloin!), ja matkakohteen ilmasto ja sää mahdollistavat erilaisten matkakohteiden syntymisen.
Kuuntele aluksi Matkailun kääntöpiiri -podcast aiheesta “Ilmasto muuttuu, muuttuuko matkailu?”. Voit kuunnella podcastin suoraan alla tai tämän linkin kautta.
Matkailun kääntöpiiri -podcast
Lue sitten Kaarina Tervon artikkeli kirjasta Turisti tulee kylään (2009), sivut 259-270. Tekstin avulla hahmotat matkailun ja ilmastonmuutoksen suhdetta. Osa tutkimuksen nykytilasta kertovasta tekstistä on vanhentunutta – keskity siis perehtymään siihen, millä tavoin matkailu ja ilmastonmuutos ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Kirja löytyy linkin avulla täältä. Joudut avaamaan koko kirjan ja etsimään sieltä oikeat sivut.
Tehtävä (60 min)
Mieti, millainen matkailija sinä olet. Minkälaisia matkoja teet? Mitkä asiat vaikuttavat siihen, minne haluat matkustaa, mitä tehdä matkoillasi ja milloin lähdet matkaan? Liittyvätkö motiivisi jotenkin ilmasto-olosuhteisiin – esimerkiksi lämpötilaan, sateisuuteen, lumiolosuhteisiin tai aurinkoisuuteen? Oletko matkoillasi kiinnostunut ilmastosta ja säästä?
Pohdi sitten, millaista matkailutyötä teet tai haluaisit tehdä. Millä tavalla ilmaston muuttuminen voisi vaikuttaa siihen, millaisia matkailijoita kyseisessä matkailutyössä tapaa ja minkälaista työ yleensä on? Mitä vastaat matkailijalle, joka haluaa tietää, millä tavoin matkailualueesi ilmasto on muuttunut?
Tehtävä (60 min)
Etsi uutisista ja mainoksista esimerkkejä siitä, miten ilmastonmuutoksesta viestitään matkailun yhteydessä. Onko uutisointi sensaatiohakuista vai asiatietopohjaista? Miten ilmastonmuutoksen vaikutuksia matkailuun tuodaan niissä esiin? Miten uutisointi voisi vaikuttaa matkailijaan?
Täytä halutessasi tehtävien vastaukset seuraavaan tehtäväpohjaan, jonka avulla saat tallennettua vastaukset itsellesi yhtenä tiedostona. Saatat joutua esittämään tekemiäsi tehtäviä Vastuullisen matkailun portaat -opintojen hyödyntämiseksi muissa opinnoissa.
Aiemmilla oppitunneilla on käynyt ilmi, että matkailuyritykset tekevät yhteistyötä ja yhteiskehittämistä tyypillisesti markkinoinnissa. Matkailuyritysten ja –toimijoiden muodostamat yhteydet, yhteistyö ja samaan päämäärään tähtäävä verkostomainen toiminta on myös tämän oppitunnin ytimessä. Nyt huomio kiinnitetään verkostomaiseen muotoon yhteistyössä. Verkosto voi olla virallinen tai epävirallinen, löyhä tai sidottu. Tutustut tällä opintojaksolla verkostojen teoriaan, yhteistyön ja yhteiskehittämisen eri muotoihin. Pyri nimeämään esimerkit teorian esittämin mallein.
Verkostoteoriat
Matkailun kirjallisuudessa yhteistyöstä puhutaan horisontaalisena ja vertikaalisena yhteistyönä. Horisontaalisellayhteistyöllä tarkoitetaan saman toimialan ja/tai maantieteellisen alueen toimijoiden yhteistoimintaa. Horisontaalisen yhteistyön kumppaneina voivat olla samaa palvelua tarjoavat yritykset, jotka kilpailevat samoista asiakkaista (vrt. coopetition). Yritysten palvelut voivat myös täydentää toisiaan, kuten majoituspalvelut ja ohjelmapalvelut usein myydään asiakkaalle (Komppula 1996, 15.) Vertikaalisessa yhteistyössä ns. arvoketjussa toiminnot ovat tietyssä järjestyksessä (kuten raaka-aineiden hankinta), joista valmistetaan tuotteita palvelua varten, ja näitä tuotteita markkinoidaan jakelija-taholle ja edelleen kuluttajille – matkailijalle. Komppulan mukaan (1996, 17) matkailualalla vertikaalisen tason yhteistyö tarkoittaa esimerkiksi kunnallisen matkailutoimijan vetämää yhteismarkkinointia, missä matkailutoimija toimii tavallaan yritysten jakelutienä kuluttajiin nähden.
Yllä olevassa kalvosarjassa on esitetty teoreettisten mallinnusten avulla yritysten erilaisia yhteistoiminnan muotoja ja rakenteita. Voit myös ladata tiedoston laitteellesi klikkaamalla tästä.
Tehtävä: Löydätkö omalta alueeltasi esimerkit teorian esittämiin matkailutoimijoiden verkostorakenteisiin? Yritysten lisäksi mukana voi olla myös yhdistyspohjaisia toimijoita ja julkisyhteisöjä. Käy haastattelemassa asianomaisia oppiaksesi ymmärtämään toimijoiden motiivit ja käyttötarkoituksen. Kannattaa dokumentoida tehtävä omaan portfolioosi/kansioosi. Siitä voi olla myöhemmin hyötyä, kun haet työhaasteita tai täsmäät opintosuorituksia.
Yritysryhmät
Maaseuturahasto on mahdollistanut alueen matkailuyrityksille koota voimia yhteen ns. yritysryhmiksi. Yritysryhmien yritykset tekevät kehittämistoimia keskenään yhteisesti sovitun tavoitteen suunnassa. Jokin kehittäjätaho voi olla hankkeen hallinnoija ja hankintojen organisoija. Jyväskylän ammattikorkeakoulu hallinnoi mm. seuraavia keskisuomalaisissa yritysryhmiä. Yritysryhmän nimen linkistä voit tutustua kunkin yritysryhmän sivustolla niiden tavoitteisiin ja toimenpiteisiin.
Saarijärven seudulla HYMY -yritysryhmä kehittää yhteisen visuaalisen ilmeen yhteismarkkinointitoimin.
Euroja ja Elämyksiä -yritysryhmä syntyi tarpeesta saada kohteisiin kansainvälisiä asiakkaita yritysten omien yhteismarkkinointitoimien voimalla. Yritykset uskoivat saavansa siten myös kustannussäästöjä.
Vuonna 2018 uusittu matkan paketointia koskeva laki matkapalveluyhdistelmistä (entinen valmismatkalaki) voisi toimia houkuttelevana yhteistyön kipinänä. Se edellyttää vakavaraista veturiyritystä, joka ottaa isoimman riskin lain edellyttämän mahdollisten peruutusten ja sattumusten varalle.
Tehtävä: Ota selvää toteutuuko sinun alueellasi vastuullista liiketoimintaa ja yritysten yhteistyötä, jossa tällainen kuvio on jo toteutunut? Jos uusittu valmismatkalaki eli laki matkapalveluyhdistelmistä ei ole sinulle tuttu, nyt siihen kannattaa tutustua. Tietolähde on valittu kuluttajan näkökulmasta; tutustu siihen samalla matkailijan näkökulmasta (asiakasnäkökulma).
Yritysten tekemästä yhteistyöstä lienee paljon esimerkkejä alueilla kehittämishanketoiminnassa. Tässä viitataan ainoastaan kahteen laajempaan yhteispalveluiden kehittämiseen tähtäävään hankkeeseen, johon yritykset sitoutuivat jo ennen hankkeen aloitusta. Löydät varmaan alueeltasi vastaavan esimerkin, jossa vastuullinen yhteistyö on kehittämisen ytimessä. Hankerahoitus kehittyy ajan hermoilla, ja nykyään rahoittaja saattaa edellyttää hakemuksessa luvattavan varmistaa ne tavat, miten hankkeen kehittämistoimet jäävät elämään rahoituksen päättyessä. Tässä yhteydessä voidaan puhua myös rahoittajan yhteiskunnallisesta vastuusta.
Malako-hankkeessa kohtautettiin keskenään hyvinvointialan ja matkailualan yrittäjät. Hankkeen tuotoksena yritykset loivat yhteistuotteita markkinoille, hinnoittelivat ne, ja asiakkaat testasivat palvelut loppuhiomista varten. Vuosia myöhemmin toteutui hieman vastaavanlainen yhteistuotteisiin tähtäävä Suoma-hanke, jossa kohtautettiin keskisuomalaiset järviseudun yrittäjät ja varsinaissuomalaiset saaristoyrittäjät keskenään. Yhteiskehittämistä on oman seudun sisällä ja maantieteellisesti rakentuvassa yhteistyössä benchmarking-toimien avulla. Jotkut toimijoista kokivat coopetition-asetelman, ja lisäksi osallisuus kahden maantieteellisen alueen yhteismarkkinointitoimiin matkanjärjestäjä-tapaamisissa avasi uutta ajattelua omaan toimintaan.
Malako-hanke toteutui ennen uuden valmismatkalain ilmenemistä. Suoma-hankkeen yritykset valmistautuivat kohtaamaan uusitun valmismatkalain lanseeraamisen. Täältä Suoma-hankkeen julkaisun sivuilta 30–31 voit lukea lyhennelmän ennen kutsutun valmismatkalain uudistuksista. Ilmestyessään 1.7.2018 se vaikeutti monen matkailutoimijan tulevaisuuden aikomuksia kasvattaa liiketoimintaa yhteistyöllä, paketoiduilla ratkaisuilla. Pienen toimijan riskit kasvoivat lain myötä. Toisaalta valmismatkalain voi ajatella ajavan pienet toimijat tiiviimpään yhteistyöhön esimerkiksi ison / veturiyrityksen kanssa. Lain voi tulkita helpottaneen asiakkaan oikeuksia esimerkiksi peruutusten osalta. Ota seuraavaksi selvää, miten tätä lain kohtaa tulkittiin korona-pandemian aikana.
Seuraavalla oppitunnilla pääset tekemään Vastuullinen yhteistyö matkailussa –kurssin lopputestiä.
Tällä oppitunnilla esitellään neljä käyttötarkoitusta, päämäärää tai tavoitetta, jota matkailun yhteiskehittämisessä tyypillisesti toteutetaan — esimerkkejä on monia muitakin. Sinun tehtävänäsi on löytää kustakin yhteistyön käyttötarkoituksesta esimerkki omalta alueeltasi tai alaltasi. Jos et sellaisia löydä, niin voit työstää suunnitelman yhteistyön rakentamiseksi. Kenties asia kaipaa huomiota: Olisiko tarvetta alueelliselle kehittämishankkeelle? Muista pitää mielessä kestävyyden näkökulmat ja vastuullisen liiketoiminnan periaatteet.
Strategiatyö
Matkailuyrityksen tai alueen matkailun strategian laatiminen tehdään yhä enenevässä määrin yhteistyössä asianomaisten kanssa. Matkailuyrityksessä strategian laatiminen ei ole vain hallituksen tai johdon asia (kuten perinteisesti on ollut), vaan myös työntekijät ja jopa asiakkaat otetaan mukaan suunnitelman laatimiseen. Keski-Suomen maakunta järjesti yhdessä Visit Jyväskylän kanssa koko alueen uuden matkailustrategian laatimisen. Tutustu lanseeraustilaisuudessa 1.12.2020 kerrottuun ja tekstitettyyn kokonaisuuteen tällä videolla.
Strategiatyö on nimensä mukaisesti yhteiskehittämistä. Huomasit varmaan, miten monitahoinen strategiatyön prosessi voi olla sisältöaiheiden osalta, sekä miten monet eri sidosryhmät ovat mukana yhteiskehittämisessä ja vaikuttamisessa. Tähän aihealueeseen voit tutustua syvemmin Vastuullinen matkailukohteen kehittäminen -kurssilla.
Markkinointiviestintä
Matkailussa markkinointia on tyypillisesti tehty yhteistyössä. Tässä muutama esimerkki:
Matkailukohteet ovat voineet tehdä yhteismarkkinointia, kuten esimerkiksi on nähty viime vuosina Suomen matkamessuilla. Vasemmalla kuvassa kyltit keskisuomalaisiin matkailuyrityksiin, jotka ovat samalla messuosastolla. ITB Berliinin matkamessuilla Suomi on ollut yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa, ja vuonna 2019 Suomi oli näkyvästi esillä Berliinissä Gastromessuilla lukuisten elintarvikealan yritysten kanssa yhteistyössä. Tämän kokoisissa projekteissa yhteistyöhön tarvitaan monenlaisia toimijoita, joiden intressit yhdistyvät saavutettaessa yhteinen päämäärä. Vastuullista yhteistoimintaa kuvastaa esimerkiksi myös se, että koulutusinstituutioiden opiskelijat pääsivät oppimaan aidossa ympäristössä työskentelyä, kun yritykset ottivat heitä mukaan messuosastolle.
Saimaan Charmantit synnytettiin paikalliskulttuurin – erityisesti ruokakulttuurin – esiintuomiseksi ja myynnin edistämiseksi jo varhaisessa vaiheessa Suomen matkailun brändäämisen historiassa. Katso Saimaan Charmantit – kotisivu.
Tuote- ja palvelumuotoilu
Yhteiskehittämisen tyypillinen asiayhteys on palvelumuotoilu. Matkailuyritykset tekevät sitä useimmiten hankkeissa, ja sen jälkeen yhteistyö saattaa loppua siihen. Vastuullista yhteiskehittämistä on sellainen, jossa kehittämistoiminta jatkuu vielä hankekauden jälkeenkin. Lue tästä artikkelista sivuilta 22–23 erään yrittäjän oivallus siitä, miten luottamus on tärkein rakennusaine ja sen kestävä rakentaminen ottaa aikaa.
Yhteisen kuukausia kestäneen palvelumuotoilun prosessissa synnytettiin hyvinvointi-yrittäjien sekä matkailuyrittäjien yhteistuote kaupallistettavaksi. Katso alla oleva kuvaus prosessin eräästä vaiheesta. Voit myös ladata tiedoston laitteellesi tästä linkistä. Voit testata ymmärrystäsi kirjoittamalla dokumentin perusteella kolmen tässä suunnitellun palvelupaketin kuvauksen lausekkeiksi. Työkalu on hyödyllinen yhteiseen kehittämiseen.
Toisen sisältöisen palvelupaketin muotoiluprosessin päätteeksi testiasiakkaat kokivat yrittäjien yhdessä tuottaman palvelun. Eläydy kuvittelemaan palvelun osia alla olevan asiakkaan palautteen perusteella:
Kun mä näin, että me nukutaan vanhan kansakoulun luokkatilassa ja leirielämää muistuttavissa kerrossängyissä, mä pohdin sitä miten hyvin hieronta sopii hyvinvointi-aktiviteettina juuri tähän miljööseen. Kyllä sitä aikoinaan tehtiin istumista pulpeteissa niin että hartiat olivat jumissa.
Suomalaisen elämäntavan tuotteistaminen ja myyminen oli eräässä projektissa olevien yritysten yhteinen tehtävä. Tavoitteena oli käynnistää alustavaa palveluketjun toimintaa sellaisten jo olemassaolevien matkailuyritysten kanssa, jotka ovat alueellisesti järkevästi sijoittuneet. Matkailuyritykset yhdistivät palveluitaan yhteiseksi tuotepaketiksi, jota tarjottiin saksalaisille matkanjärjestäjille ITB-Berliinin matkamessuilla. Täältä näet esimerkin yhdestä esitteestä (tiedosto latautuu laitteellesi klikkaamalla).
Yhteiskäyttö
Mitä tarkoitetaan yhteiskäytöllä? Autojen yhteiskäytöstä pääset lukemaan tästä blogista.
Pohdi, mitä yhteiskäytön mahdollisuuksia on matkailualan toiminnoissa? Esimerkiksi, miten vaihtoehtoisenergialla kulkeva auto toimisi yhteiskäytössä catering-palveluja tarjottaessa? Tässä voisi olla ideaa jakaa kuluja Suomen kaltaisen maan periferia-alueilla. Idean saa vapaasti viedä toteutettavaksi!
Kun olet tutustunut materiaaleihin, voit edetä seuraavalle oppitunnille.
Yhteistyöstä, tiimityöstä ja ryhmätyöstä puhutaan arjessa sujuvasti. Tällä oppitunnilla sinut johdatetaan näkemään yhteistyö muotona, jossa toteutuvat arjen sanastossa käytetyt tavat. Tätä voidaan arjessa ilmaista yhteiskehittämiseksi. Katso täältä sanastosta, mitä yhteiskehittämisellä tarkoitetaan. Koosteen yhteiskehittämisen yleisestä teoreettisesta tarkastelusta ja sen yhteydestä matkailukentän toimintaan voit lukea Minna Tunkkari-Eskelisen tekstistä alla.
Tämän koko kurssin jälkeen tiedät enemmän yhteiskehittämisen luonteesta ja käyttötarkoituksesta matkailussa. Jokaisella meistä matkailun ekosysteemissä (ks.sanasto) on vastuumme. Tehtävänäsi koko kurssin lopussa on päätyä toteamaan, miten sinä osoitat ja toteutat roolissasi tällaista vastuuta.
Ihmiset toimijoina yhdessä (a)
Yhteistyön tekeminen edellyttää ihmisten keskinäistä kanssakäymistä. Yhteiskehittämisessä korostuu erityisesti yhteinen visio, tavoite tai päämäärä. Kehittyminen on seurausta toiminnasta, jossa on mukana enemmän kuin yksi tekijä, ja mikä etenee prosesseina. Anne Mäntysaaren, Anne Törn-Laapion ja Henna Siltasen vuonna 2019 toimittamassa teoksessa on useita kirjoituksia yhteiskehittämisestä. Esimerkit ovat työelämän sekä korkeakoulun tekemästä yheistyöstä, jossa tutkimuksella on tärkeä sija matkailu- ja palveluliiketoiminnan yhteiskehittämisessä. Voit tutustua koko teokseen täältä. Luontomatkailuyrittäjien verkostosta kirjoittaa Hilkka Lassila sivuilla 100–108. Se sopii hyvin esimerkiksi asioista, joista puhumme myös seuraavilla oppitunneilla.
Tehtävä a):
Minkä artikkelin päätit lukea? Mitä ajatuksia yhteiskehittämisestä se sinussa herätti? Kirjoita muistiinpanot itsellesi.
Aina ei ole kuitenkaan kyse formaalista yhteistyöstä, vaan yhteisöt ja niiden edustajat voivat kytkeytyä toistensa toimintaan ja rooliin myös satunnaisesti ja spontaanisti. Näistä puhutaan mm. verkostoja käsittelevässä osiossa 3. oppitunnilla.
Yhteisöt toiminnan sidoksena (b)
Vastuullinen yhteistyö konkretisoituu erityisesti silloin, kun toiminta ei ole henkilöitynyt yksilöiden tekemänä, vaan yhteisön edustajana. Siten yritys voi osallistaa myös työntekijät yhteiskehittämään, jolloin kasvollisen yrittäjän itse ei tarvitse osallistua kaikkeen yhteiskehittämiseen. Lapin matkailussa verkostomallit toimivat. Esimerkistä näet miten turvallisuus on verkostolle yhteinen, tärkeä, koko ajan ylläpidettävä ja kehitettävä asia.
Millainen turvallisuustila sinun edustamallasi alueella pitäisi varmistaa? Mieti ja kirjoita muistiinpanoihisi yhteydet toimijoiden välillä, ja kuka vastaa kokonaisuuden ylläpidosta?
Toisaalta, yhteiskehittäminen voi edellyttää toimijoiden yhteistä visiota ja odotusta lopputuloksesta, kuten usein on kyse yhteisyrityksessä (join venture). Tällöin vastuun ottava yhteisön edustaja on tärkeä luottamuksen sidos. Tällaisessa yhteiskehittämisessä on kyse yhteisestä liiketoiminnasta tai siihen liittyvästä taloudellisesta tuotosta. Sitoutumisen aste on jo erilainen, ja yhteistyö sidotaan sopimuksella, kuten perustettaessa yhteisöjen ja/tai toimijoiden yhteinen osakeyhtiö. Matkailuyritysten markkinointiyhtiö Himosmaailma oli esimerkki tällaisestä 70 osakasyrityksen yhteiskehittämisestä. Lue kuvaus täältä sivuilta 68–69.
“Yhtiön toimialana on matkailuun ja vapaa-aikaan liittyvien ja niitä tukevien palveluiden/tuotteiden kehittäminen, markkinointi, myynti ja välittäminen.” Himasmaailma Oy 2008-2014
Luonto matkailun alustana (c)
Erityisesti Suomen matkailun ekosysteemissä korostuu luonto. Rositsa Röntynen (2020) on kirjoittanut vuonna 2014 nimetyn Etelä-Konneveden kansallispuiston ympärille rakentuneesta kestävän matkailun liiketoimintaekosysteemistä. Löydät sen Janne Laitisen toimittaman Luonnon ekosysteemipalvelut Keski-Suomessa -teoksen sivuilta 115–127. Artikkelista selviää se, kuinka tärkeä on ymmärtää oma rooli laajemmin kuin toimijana perinteisessä palveluketjussa (esimerkiksi melontapalvelut). Röntynen viittaa kirjallisuudessa enenevässä määrin käytettävään termiin coopetition, jota on vaikea suomentaa. Se tarkoittaa toimintaa, jossa toimijat ovat samanaikaisesti kilpailijoita ja yhteistyötahoja, joskus jopa tahattomasti. Siten se sopii kuvaamaan yhteiskehittämistäkin, erityisesti luontomatkailun asiayhteydessä. Liiketoiminnan ekosysteemiin asemoitu yleensä veturiyritys (esimerkiksi Visit-organisaatio tai matkailu-resort). Röntynen valaisee artikkelissa kansallispuiston olevan vastaava veturitaho matkailuliiketoiminnan ekosysteemissä, jossa luonto biologisena maastona, alustana, on kantava voima palvelujen tarpeelle ja kestävyyden jatkuvuudelle.
Tehtävä c):
Muodosta mielipide, mitä sinun mielestäsi pitäisi kohteessa tehdä seuraavaksi vastuullisen yhteistyön eteen? Voit halutessasi lähettää ehdotuksen kehittäjille tällä kyselyllä (Webropol). Nimesi ei tule esiin. Vinkkisi välitetään Jamk-kehittäjien toimesta asianomaisille.
Miten Metsähallitus toteuttaa yhteiskehittämistä sen hallinnoimilla luontoalustoilla eli kansallispuistoissa? Katso seuraavalta videolta, miten vastuu osoitetaan. Mitä mieltä sinä olet, mitä on yksittäisten kävijöiden vastuullinen menettely kansallispuistossa vierailtaessa? Kävijä noudattaa Jokamiehenoikeuksia eikä siten maksa vierailusta. Mitä mieltä sinä olet siitä; ajattelisitko maksavasi kansallispuistokäynnistä? Videolta kuulet, mitä on yrittäjän vastuullinen menettely sen käyttäessä Metsähallituksen omistuksessa olevaa alustaa kaupalliseen tarkoitukseen.
Katso tämä video (37:23 min). Video sisältää tekstityksen.
Matkailupalvelut suojelualueilla | Metsähallitus (metsa.fi) -sivustolla tutustut yrittäjiltä velvoitettuun kestävän matkailun yhteistyösopimukseen, jossa palveluntarjoaja on velvoitettu rahalliseen korvaukseen valtiolle samoista oikeuksista kuin yksityiskäyttäjä.
Tiivistetään vielä tähän, mitä yhteiskehittäminen matkailussa on yleisesti tunnettuja termejä käyttäen. Yhteiskehittämisen luonne sisältää siis kaiken alla olevan edellytyksen, joilla tunnettuja toimintoja määritetään.
Yhteistyötä tehdään kun on yhteinen tavoite ja suunta; esimerkiksi luontomatkailussa toimintaympäristön ylläpitäminen ja saatavuus.
Tiimityö sujuu silloin kun mm. tiedonkulku on tehokasta.
Ryhmätyössä asiantuntevat kehittävät yhteisen konkreettisen tuotoksen.
Kun olet tutustunut materiaaleihin ja tehnyt tehtävät, niin pääset etenemään seuraavalle oppitunnille.
Tämän oppitunnin materiaaleihin tutustuttuasi osaat etsiä ilmastonmuutokseen liittyviä tietolähteitä ja analysoida niitä kriittisesti. Lisäksi osaat etsiä vaikuttavat kanavat ilmastonmuutosviestinnällesi ja ymmärrät, miten tärkeää on osallistua viestinnän avulla aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.
Matkailun ilmastovaikutuksista viestiminen
Ilmastonmuutoksesta kirjoitetaan ja puhutaan paljon. Vähähiilisyyden tavoitteet näkyvät poliittisessa ohjauksessa ja kehittämis- ja tutkimustoimien rahoitusohjelmissa. Ilmastonmuutosta tutkivia tai sen ehkäisemisen ratkaisuja kehittäviä yhteiskunnan, teknologian, tutkimuksen ja koulutuksen aloja on monia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset heijastuvat enenevissä määrin kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin. Keskustelu on myös osittain arvolatautunutta ja siihen voi liittyä vastakkainasettelua.
Kehittäjän asemassa teet viestintää todennäköisesti hyvin erilaisille kohderyhmille:
Asiantuntijoiden välisessä viestinnässä tulee huomioida eri näkökulmat ilmastonmuutokseen ja sen ratkaisuihin sekä niiden aikajänteeseen. Huomaa, että mikä on yhdellä alalla vanhastaan selvää, voi olla toisella uutta ja asiat saatetaan ymmärtää eri tavoin. Tiedeyhteisössä myös ilmastonmuutosterminologian määritelmien tuntemus on tärkeää ja asiasisällön täytyy olla hyvin perusteltua ja linkitettyä aiempaan tietoon. Keskustelukumppaneita valittaessa on hyvä huomata, että oppimisen ja innovaatioiden potentiaali on suurin eri alojen yhdyspinnoilla.
Rahoituksen hakemisessa ja hankeraportoinnissa tärkeää on perehtyä strategisiin painopisteisiin ja keinovalikoimaan aina kansainvälisten sopimusten ylätason strategioista alueellisiin painopisteisiin. Kansainvälisen, kansallisen ja alueellisen kehittämisen tasojen välisten linkitysten ymmärtäminen auttaa kytkemään oman tekemisen osaksi laajempaa kokonaisuutta ja lisäämään sen vaikuttavuutta. Linkitysten esilletuominen lisää viestinnän vaikuttavuutta.
Aluetoimijoiden, kohde- ja sidosryhmien viestinnässä tulisi ilmastonmuutoskysymykset pystyä kytkemään alueellisiin käytännön esimerkkeihin. Viestinnässä tärkeää on sen ymmärrettävyys ja helposti lähestyttävyys, mutta myös vuorovaikutteisuus.
Elinkeinoelämä ja teollisuus erottuvat sidosryhmissä omien intressiensä suhteen. Liiketoiminnallisen hyödyn esiintuonti ja yritysesimerkit toimivat tässä kohderyhmässä. Viesti kannattaa pitää tiiviinä tai vaihtoehtoisesti kohdentaa ja räätälöidä se tarkoin.
Kaikelle kansalle suunnatussa viestinnässä on tunnistettavissa suuntaus asiakeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen. Mikäli et omalla persoonallasi halua olla esillä, mieti miten saat ihmislähtöisen näkökulman muulla tavoin näkyviin.
Tehtävä
Millaista on matkailun ja ilmastonmuutoksen suhteesta viestiminen eri sidosryhmien (kehittäjät ja päättäjät, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, alan yritykset sekä kuluttajat) kesken tai välillä? Etsi 2-4 tekstiä tai muuta sisältöä (esim. tiedote, tutkimusartikkeli, koulutusmateriaali, mainos, lehtiartikkeli, blogi/mielipidekirjoitus) ja analysoi niistä kutakin seuraavien osa-alueiden osalta: viestin tuottaja ja sen tarkoitusperät, viestin/tekstin tavoite, perustelut ja lähteet, kieliasu ja julkaisukanava. Arvioi myös sitä, edistääkö kyseinen viestintä matkailun ilmastokuormituksen hillintää.
Voit kirjata vastaukset seuraavalla dokumentaatiotyökalulla. Vaikket saa tehtävään opettajan palautetta, sinun kannattaa silti säilyttää kirjalliset tehtävät mahdollista muihin opintoihin sisällyttämistä tai hyväksilukua ajatellen. Vinkki: Mikäli kaipaat vuorovaikutteisuutta, valitse medioita, joissa on kommentoinnin mahdollisuus, tai voit linkata sisällön verkostoillesi esim. somessa oman kommentin tai analyysin kera.
Alueellinen kehittämistyö perustuu jatkuvuuteen ja uudistumiseen. Vahvuuksien tunnistaminen ja yhteistyöverkostojen pitkäjänteinen rakentaminen ja keskusteluyhteyden ylläpito mahdollistavat hyvät edellytykset kehittämiselle. Yhteiskehittämisessä tulee huomoida että eri toimijat työskentelevät erilaisessa tahdissa: kun hanketoimijoiden tai yritysten reaktionopeus voi olla hyvinkin ripeä, esim. kaupunkikehittämisen, metsänhoidon ja kaavoituksen toimenpiteet tapahtuvatkin vuosien, pikemmin kuin kuukausien aikajänteellä. Aluekehitys vaatii strategista ja kokonaisvaltaista näkemystä sekä dialogista työskentelytapaa.
Ilmastonmuutos on globaali ongelma, jonka ratkaisuja mietitään kansainvälisellä ja kansallisella tavalla. Ongelma mittaluokka on niin valtava, ettei yksittäisellä ihmisellä, yrityksellä tai edes kaupungilla ole mahdollisuutta kovin suureen vaikuttavuuteen. Onkin tärkeää että aluetasolla tehtävä kehittämistyö tukee kansallisia ja kansainvälisiä tavoitteita, kuitenkin alueelliset erityispiirteet huomioiden. Alueen kehitystä on tärkeä myös seurata ja ilmastovaikutusten nykytila olla tiedossa.
Tiedonhaku ja pohdinta
Perehdy ilmastoystävällisen matkailun edistämiseen omalla alueellasi ja toimialallasi. Onko alueellasi matkailun ilmastovaikutusten alentamiseen liittyvää strategia-, tiekartta-, osaamisenkehittämis- tai yhteistyötoimintaa? Mikäli on, pohdi niissä esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden käytännön toteutusta ja alan toimijoiden osallistumishalukkuutta ja -mahdollisuuksia. Mikäli ei ole, pohdi mitkä verkostot ja yhteistyötahot voisivat aktivoitua asian edistämisessä ja tunnista tahot, joilta löytyy tarvittavaa osaamista.
Alueelliset vahvuudet
Eri alueet ovat profiloituneet matkailuelinkeinon suhteen eri tavoin. Profiiliin vaikuttavat osaltaan alueelliset strategiat, brändit ja yhteistyö, mutta myös alueen luonnon ja kaupunkien ominaispiirteet sekä tarve erottua muista. Ilmastokuormitusta ajatellen myönteisiä piirteitä ovat mm. saavutettavuus (maitse ilman omaa autoa), vihreys (metsäisyys tai muu runsas kasvillisuus – hiilensidonta), uusiutuvan energian tuotanto, uusiutuvat ja kierrätettävät materiaalit rakentamisessa ja kulutustuotteissa, kasvispainotteinen ruoka, luontomatkailu ja painotus palveluihin (vs. esim. ostosmatkailu) sekä pitkät viipymät kohteessa. Alueelliset panostukset lähi- ja luontomatkailuun vähentävät nyrkkisääntönä ilmastokuormaa, kun taas investoinnit kansainväliseen ostosturismiin tai ympäristövaikutuksiltaan merkittäviin vetonaulakohteisiin (esim. moottoriurheiluratoihin) ovat ilmastonäkökulmasta kyseenalaisia.
Tehtävä
Pohdi mitkä ovat alueesi vahvuudet ja heikkoudet vähähiilisen matkailun edistämisessä. Laajenna tarkastelu tulevaisuuden mahdollisuuksien ja uhkien tunnistamiseen (SWOT).
Täytä SWOT-nelikenttätaulukko käsin tai tekstinkäsittelyohjelmassa.
Vaikka kurssi ei edellytä pohdinta- ja tiedonhakutehtävien palautusta, etkä saa niihin opettajalta palautetta, sinun kannattaa säilyttää kirjalliset tehtävät mahdollista muihin opintoihin sisällyttämistä tai hyväksilukua ajatellen.
Tehtävä (1 t 30 min)
Tehtävä (yht. 2 t) 
Tehtävä b):
Tehtävä c):
