Posted on Leave a comment

Vastuullisen matkailun portailla

Kuva portaista joka on rakennettu laatikoista, takana vuori. Piirretty nuoli, miten hypellä laatikolta toiselle.

Vastuullisen matkailun portailla alkaa olla valmista! Takana on lähes kaksivuotinen hankeponnistus, jossa on luotu digitaalinen koulutusmalli sekä sen pilottina vastuullisen matkailun koulutus. Koulutuksen keskeisimpiä kohderyhmiä ovat matkailualan yrittäjät, esimiehet, työntekijät ja yrittäjäksi aikovat. Lisäksi kohderyhmiin kuuluvat korkeakouluopiskelijat, matkailualan opettajat ja asiantuntijat sekä viranomaiset. Koulutuksen laajuus vaihtelee 1-20 opintopisteen välillä riippuen opiskelijan omista tavoitteista ja aikaisemmasta osaamisesta.

Vastuullisen matkailun portaat -hanke on toteutettu laajasti matkailualan ammattilaisia osallistaen. Koulutusmallin kehittämisen alkuvaiheessa tehtiin kattava selvitys vastuullisen matkailun osaamisista hankkimalla kohderyhmiltä asiakasymmärrystä matkailualan yrittäjille suunnatuissa työpajoissa eri puolilla Suomea. Toinen tärkeä osallistamisen vaihe oli pilotointivaihe, jossa sekä mallia että itse koulututusta päästiin testaamaan mahdollisimman aidossa tilanteessa. Testaamisen tavoitteena oli saada palautetta erityisesti koulutusmallista, koulutuksen sisällöstä, koulutuksen pedagogisista valinnoista sekä digitaalisen oppimisympäristön toimivuudesta.

Kokemuksia testaamisesta

Testauksen ensimmäinen vaihe oli löytää kohderyhmään kuuluvia testaajia. Testauksesta viestiminen aloitettiin jo syksyllä 2019 matkailualan tapahtumissa, mutta Covid-19-pandemian vuoksi testaajarekrytointi jouduttiin toteuttamaan lopulta suurimmaksi osaksi digitaalisesti hankkeessa työskentelevien asiantuntijoiden omissa verkostoissa, koko Suomen kattavissa matkailualan verkostoissa ja hankkeeseen osallistuvien korkeakoulujen sosiaalisen median kanavissa.

Vastuullisen matkailun koulutuksen testaus herätti suurta mielenkiintoa ja lopulta testaajaksi ilmoittautui yli 200 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä laajasti eri puolilta Suomea. Näistä reilu puolet ilmoitti työskentelevänsä matkailualalla ja noin viidennes kertoi toimivansa alan yrittäjänä. Lisäksi mukaan ilmoittautui laajemmin matkailualan arvoketjussa tai ekosysteemissä työskenteleviä sekä matkailualan opettajia tai alaa opiskelevia. Lisäksi testaajaksi saatiin yli 50 Lapin yliopiston opiskelijaa.

Testauksesta haluttiin luoda mahdollisimman aito oppimistilanne, joten testaajille tarjottiin ainutlaatuinen tilaisuus opiskella kaikkia koulutuksen 24 kurssia vapaasti oman mielenkiinnon mukaan pilotointijakson eli reilun kahden kuukauden aikana. Pilotointi aloitettiin Zoomin välityksellä järjestetyillä esittelytilaisuuksilla, joissa esiteltiin koulutusta laajasti aidossa oppimisympäristössä opastamalla testaajia niin kirjautumiseen, kurssien ostamiseen kuin opiskeluunkin liittyvissä asioissa. Jatkossa opastaminen kirjautumiseen, opiskeluun ja oppimisympäristöön tapahtuu videoiden avulla. Jo koulutuksen esittelytilaisuudessa ja heti sen jälkeen saatiin paljon kiitosta ja positiivista palautetta sekä keskustelualueen viesteissä että myös henkilökohtaisten sähköpostien välityksellä. Positiivinen palaute koski erityisesti koulutuksen visuaalista ilmettä ja selkeyttä.

Vaikka koulutuksen systemaattinen arviointi ja palautteen keruu tapahtui vasta testauksen loppuvaiheessa, saatiin testaajilta alusta alkaen runsaasti palautetta sekä sähköpostitse että oppimisympäristössä olevan palautelomakkeen kautta. Ensimmäisen kolmen testausviikon aikana oppimisympäristön kautta palautetta oli antanut jo 25 testaajaa, joista 44 prosenttia halusi antaa palautetta koulutuksen sisällöllisestä toteutuksesta, 16 prosenttia koulutusmallin toimivuudesta ja 52 prosenttia koulutuksen teknisestä toteutuksesta. Kun vastaajia pyydettiin tarkentamaan antamaansa palautetta avoimessa tekstikentässä, saatiin melko yksityiskohtaista palautetta eri kursseihin liittyen. Tyypillisiä teemoja tähän hyvin pian testauksen alettua tulleeseen palautteeseen olivat erilaiset havaitut virheet tai puutteet, kirjoittaminen ja oikeakielisyys sekä oppituntien ja kurssien testit ja niiden kysymykset.

Selkeistä virheistä, kuten toimimattomista linkeistä tai latautumattomista kuvista saatiin siis nopeasti tietoa. Tyypillisiä tilanteita olivat esimerkiksi inhimillisestä virheestä johtuva oikeasti puuttuva tai virheellinen linkki ja toisaalta tekniset syyt, kuten esimerkiksi selaimesta tai sen asetuksista johtuvat ongelmat. Toinen palautetta kerännyt asia olivat kurssien ja oppituntien lopussa olevat osaamista arvioivat monivalintatestit. Lisäksi osa testaajista kiinnitti huomiota kieleen ja kirjoittamiseen liittyviin asioihin tai ongelmiin, kuten kirjoitusvirheisiin tai vaikkapa asioiden ilmaisemiseen jollakin tavalla. Testauksen ansiosta päästiin nopeasti korjaamaan koulutusympäristöön jääneitä virheitä ja ongelmia. Palaute muistutti myös siitä, miten tärkeää asynkronisessa virtuaalikurssissa on, että kaikki ohjeet ja tekstit on kirjoitettu sujuvalla ja ymmärrettävällä kielellä.

Testaajat ovat vierailleet oppimisympäristössä aktiivisesti erityisesti päivällä – mutta sen lisäksi myös aikaisin aamulla, iltaisin ja jopa yöllä. Testaaminen on tarjonnut pandemia-aikana monille työttömyydestä tai lomautuksista kärsineelle mahdollisuuden kehittää osaamistaan ja päivittää tietojaan vastuullisesta matkailusta ja sen osa-alueista. Sattumalta Vastuullisen matkailun portaat -koulutuksen testaus osui aikaan, jolloin ainoa keino opiskella yhtään mitään oli etäopiskelu. Muutama testaaja kertoi oleskelleensa koko testausajan ulkomailla. Vastuullisen matkailun opiskelu mahdollistui pandemiasta huolimatta, oli testaaja missä päin Suomea tai maailmaa tahansa ja työskenteli hän millä laitteella tahansa.

Testaajakyselyssä saatiin positiivista palautetta koulutuksesta

Testaajakysely lähetettiin sähköisesti viimeisellä testausviikolla ja siihen vastasi yhteensä 125 osallistujaa. Koulutuksen toteutus sai varsin positiiviset arviot, sillä suurin osa vastaajista piti oppimisympäristöä teknisesti toimivana, helppokäyttöisenä ja visuaalisesti selkeänä. Lähes kaikki arvioivat koulutusmallin ajasta ja paikasta riippumattomaksi. Vastaajat olivat myös samaa mieltä siitä, että koulutus soveltuu hyvin työn ohessa opiskeluun ja työssä tarvittavan osaamisen kehittämiseen. Opiskelun nähtiin myös onnistuvan hyvin ilman konkreettista vuorovaikutusta opettajan kanssa.

Koulutuksen sisältöä pidettiin ajantasaisena ja luotettavana ja koulutusmateriaalien arvioitiin tukevan oppimista. Koulutuksesta uskottiin olevan hyötyä ja sen arvioitiin myös auttavan osallistujaa edistämään vastuullista toimintaa omassa organisaatiossa. Vaikka koulutuksen sisältöä oli ollut tekemässä iso joukko projektissa työskennelleitä asiantuntijoita, arvioitiin se riittävän yhtenäiseksi niin toteutuksen kuin visuaalisen ilmeenkin osalta.

Hankkeen ja sen herättämän kiinnostuksen sekä heti aluksi saadun palautteen perusteella voidaan arvioida, että tarve vastuullisen matkailun digitaaliselle täydennyskoulutukselle on ollut suuri. Digitalisaatio otti Covid-19-pandemian seurauksena vuoden 2020 aikana suuren harppauksen eteenpäin erityisesti koulutusalalla. Samaan aikaan matkailualalla joutui lomautetuksi tai työttömäksi iso joukko matkailualan ammattilaisia. Koulutus tarjoaakin mainion mahdollisuuden kehittää omaa osaamista vastuullisen matkailun alueella – ajasta, paikasta ja laitteesta riippumattomalla tavalla.


Kirjoittaja: Meri Vehkaperä

Meri Vehkaperä työskentelee Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa strategiatyön ja johtamisen lehtorina ja MODULE-hankkeen projektipäällikkönä. Hän on osallistunut Vastuullisen matkailun portaat -koulutuksen toteuttamiseen ja on toiminut projektissa Haaga-Helian vastuuhenkilönä.

Vastuullisen matkailun portaat on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke (1.1.2019-30.6.2021), jota koordinoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja jossa yhteistyökumppaneina ovat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Lapin ja Oulun yliopistot sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Vastaa